Omega
1120Automaattikellon käytössä on aina ollut kuluttajilla epäselvyyksiä, eikä useinkaan auta, että uutta kelloa myytäessä myyjä ei osaa kertoa mitään kellon käytöstä. On totta, että automaattikello ottaa energiaa talteen käden liikkeestä, mutta se ei yksin riitä. Kun kello otetaan käyttöön pitää kelloon laittaa nupista pohjavetoa. Jos kello vain laitetaan aikaan ja ranteeseen sen oltua poissa käytöstä yli vuorokauden, ei kello käy kunnolla ja se jätättää tai jopa pysähtyy seuraavan yön aikana. Kelloon ei taikaiskusta tule yhtään vetoa, kun se laitetaan ranteeseen, vaan siinä on se sama veto kuin siinä oli sen maatessa piironginpäällä. Vetoa kelloon kertyy pikkuhiljaa, riippuen kellon saaman liikkeen määrästä.
Omega
1120
Automaattikellossa liikkeen kerää talteen vetopaino (kuvassa osa, jossa lukee Omega), se on metallista tehty puoliympyrä, joka on kiinnitetty koneistoon keskellä olevalla kuulalaakerilla. Viritys tapahtuu gravitaation eli maanvetovoiman avulla, vetopaino pyrkii aina pyörähtämään vetopainon alimpaan suuntaan kohti maata. Automaattikoneistossa on vaihtajaratas (tai kaksi), jonka ansiosta on yhdentekevää kumpaan suuntaan vetopaino pyrkii pyörähtämään. Joissakin koneistoissa, kuten ETA 7750 automaatticrono, viritys tapahtuu vain toiseen suuntaan, toiseen vetopaino pyörii vapaasti, mutta ei viritä. Automaattikoneisto siirtää vetopainonpyörimisen aiheuttaman liikkeen automaattikoneiston rattaiden välityksen avulla telkirattaalle. Telkiratas kerää vedon talteen kellon jousikotelon jouselle. Yleensä täysiveto kellossa on koneistosta riippuen luokkaa 6-8 telkirattaan täyttä pyörähdystä.
1. kuvassa automaattikello Zenith 2552PC ilman automaattikoneistoa (2. kuvassa sama kello täysin koottuna). Se on tavallisen mekaanisen kellon näköinen ja onkin sitä, automaattikello, ilman automaattikoneistoa, eroaa vedettävästä vain erilaiselta jousikoteloltaan ja jouseltaan. Teräksinen iso ratas, alhaalla (kuva1), on telkiratas, sen tehtävä on pitää veto jousikotelossa, jonka akseliin se on kiinnitetty nelikulmalla, joka on telkirattaanruuvin (iso ruuvi rattaan keskellä) alla. Tässä Zenith 25xxPC-koneistossa telkirattaassa on 64 hammasta. Välitys kellon virityskoneistossa on sellainen, että yksi vetopainon täysi pyörähdys laakerinavan ympäri (360 astetta) virittää kelloa keskimäärin 1/3 telkirattaan hammasta, koneistosta riippuen (jos välitys olisi tehokkaampi, vetopaino ei jaksaisi pyöriä riittävän herkästi, kuorman ollessa liian suuri vetopainon painoon nähden). 1/3 virityksellä siis vetopainon täytyy tehdä 3x64 =192 täyttä 360 asteen pyörähdystä, jotta telkiratas tekee yhden täyden pyörähdyksen. Jotta jousen veto tulee, täysin tyhjästä vedosta täyteen, vetopainon täysiä pyörähdyksia akselinsa ympäri tarvitaan 8x192 = 1536. Jokainen varmaan ymmärtää tästä laskuoperaatiosta, että täysiveto ei taikaiskulla tule ihan kelloon laittamalla kello ranteeseen, vaan kello tarvitsee vähän apua. Pohjavedon vetäminen nupista kelloon on siis tuiki tarpeellista, kellon luotettavan toiminnan takaamiseksi. Tätä veto-operaatiota ei tarvitse normaalisti suorittaa joka aamu, jos kello on aktiivisessa käytössä koko ajan ja päivisin ranteessa. Mutta toimenpide on tarpeellinen, jos kello ei ole vaikka viikonloppuna sunnuntaina lainkaan käytössä ja otetaan taas käyttöön maanantai aamuna. Kellon käyntivara on useimmilla automaattikelloilla luokkaa 40 tuntia, mutta onko kellossa keskimäärin täysiveto vai vain 70% siitä, se on käyttäjä kohtaista. Joillakin ikääntyneillä henkilöillä päivän askareet eivät aiheuta riittävää liikettä, vaan kellon toiminta syö vuorokaudessa saman määrän tai enemmän energiaa, kuin jouselle latautuu päivän aikana, tällöin lisäveto on tarpeen.
Kuinka paljon pitää pohjavetoa laittaa? Se on kiinni käyttäjän liikkeestä, mitä enemmän kello ja ranne liikkuu, sen pienemmällä pohjavedolla tulee toimeen, jos menee kävellen töihin, ei vetoa tarvita kuin 3-4 pyöräytystä ja taas on toimistohommissa ja menee töihin autolla, on jousen virittyminen suppeampaa ja paras vetää ainakin 6 pyöräytystä. Hieman on kiinni myös sorminäppäryydestä paljonko nuppi pyörähtää yhdellä liikkeellä. Minulla, joka virittelen kelloja päivittäin, on yksi pyöräytys yli yksi täysinupin kierros, joillakin kokemattomilla kellon käyttäjillä se voi olla vain alle puolikierrosta tai 1/4 kierros. Myös eri koneistojen välillä on eroa virityskoneiston välityksen suhteen, paljonko vetoa kelloon menee yhdellä nupin täydellä pyörähdyksellä. Se lienee luokkaa 15 - 20 telkirattaan hammasta. Joissakin kelloissa nuppi on sellainen, että vetäminen on todella vaikeaa tai kelloa ei voi lainkaan vetää nupista (Seiko), tällöin ainoa tapa saada vetoa kelloon on kellon voimakas ravistelu. Automaattikelloa ei voi vetää koskaan kelloa liikaa, vaan kellon jousi on tehty niin, että liika veto pääsee purkautumaan jousen ulkopään luiston avulla, eikä jousi eikä koneisto voi vahingoittua. Kelloa ei siis käyttäjä voi rikkoa vetämällä! Kellojen jousi virittyy vain myötäpäivään tapahtuvasta vedosta, vasta päivään pyöritettäessä kytkinrelli ja vedonvälitysrelli luistavat toisiinsa nähden, tämä mahdollistaa sen, että nuppia voi liikuttaa edestakaisin viritykessä, mutta se siis virittää vain myötäpäiväisellä pyörityksellä.