60-luvun loppu oli kellotehtaiden välillä kilpaa vesitiiviiden kellojen valmistuksessa, Zenith päätti myös tuoda markkinoille sukellusvasitiiviin kellon. Kellon nimeksi tuli Defy. Nimi kumpusi Zenithin historiasta, tehtaan perustajalla Georges Favre-Jacotilla oli ollut taskukello nimeltään Defi. Zenithillä oli ollut 50-luvun lopulla erikoisvesitiivismalli Compressor, joka ei oluut kuitenkaan täysiverinen sukeltajankello (100m tiivis), se perustui kuoritehdas EPSA:n patenttiin. Zenith oli muutoin keskittynyt koko 60-luvun vain roiskevesitiiviisiin peruskelloihin. Tehdas alkoi kehittämään kelloa 60-luvun puolivälissä, suunnitelmissa ei ollut kuitenkaan vain tehdä sukelluskelloa, vaan myös erittäin kestävä kello, ehkä juuri tämän takia malliin ei laitettu kiertorengasta. Kello julkistettiin vuoden 1968 aivan lopulla ja tuolloin pieni koe-erä saatiin markkinoille Sveitsissä ja Keski-Euroopassa, mutta kello oli Suomessa kaupoissa vasta tammikuussa 1969. Vanhin näkemäni Defy on asiakkaani netistä Italiasta ostama kello ilman originaalia taulua, sen reffi oli 320Axxx. Vanhin näkemäni Suomalainen Defy on 330Axxx. Kelloja on ollut joidenkin tietojen mukaan noin 2.000 1968 puolella, kun huomioi, että Zenith teki samaan aikaan myös muita malleja. Kello oli kierrenupilla ja sen vesisuojaus oli 300 metriin. Lasina kellossa oli karkaistu mineraalilasi, jota alkuun mainostettiin naarmuuntumattomaksi, mutta aivan sitä se ei ollut, mutta merkittävästi kestävämpi kuin naarmuuntumista vastaan kuin ajankohdan plexilasit. Mineraalilasi kuitenkin mahdollisti 300m vesitiiviyden, plexilasilla se ei olisi ollut mahdollista. Defy ja sukeltajan kellot aloittivat mineraalilasin rynnistyksen markkinoille. Erikoista Defyn lasissa on se, että se ei ollut sileä ja tasapaksy kuren muilla valmistajilla, vaan lasi oli kupera ja linssimäinen. Alkuperäisen sarjan lasit olivat mielestäni parempilaatuisia, kuin tehtaan nykyään toimittamat uudet varaosa-lasit (alihankkija on matkalla vaihtunut). Kellossa oli myös joustava koneistonkehysrengas, joka antoi suojaa iskuja vastaa. Eräs eläkkeellä oleva kelloseppä, joka oli toiminut Zenith dealerina kertoikin taannoin minulle, olleensa aikoinaan 70-luvun alussa Suomen maahantuojan Defyn esittelytilaisuudessa, siellä oli kellosta irroitettu ranneke ja kelloa oli sitten pelattu jäällä jääkiekkomailalla. Kello oli kaiken kolhinnan jälkeen testattu ja se oli ollut toiminnallisesti täysin ehjä! Kellolla on tehty maailmalla myös muita vastaavia stuntteja ja sitä mainostettiinkin kellon ollessa kiinni nyrkkeilyhanskan ympärillä.
Kelloon suunniteltiin nimenomaan automaattikoneisto, jotta kellon nupin käyttö olisi vähäisempää, kuin vedettävällä koneistolla olevassa mallissa, täten nupin tiiviys pysyy hyvänä pidempään. Kellon ensimmäisessä erässä käytettiin automaattikoneistoa 2552PC, joka vaihtui kuitenkin nopeasti taajuudeltaa nostettuun versioon 2562PC. Virallisesti, kaliiperin 2562PC julkistus on vuonna 1972, mutta koneistoa koekäytettiin Defy-mallissa jo vuonna 1969. 1972 jälkeen uutta high speed -koneistoa 2562PC alettiin mainostamaan kellon taulussa merkinnällä 28.800, joka oli siis koneiston käyntitaajuus. Kellon ensimmäisen julkistuserän kelloissa oli hiekanvärinen tai hopeanvaalea taulu. Jatkossa pääpaino oli hopeanvaaleassa taulussa, mutta myös muita värejä käytettiin (grafiitinharmaa, musta, turkoosi ja viininpunainen), erikoisuutena vähän likaisenkin sävyiset harmaat tai hiekanväriset taulut, jotka tummenivat reunoille. Alkuperäisen mutteri-Defyn valmistus päättyi 1974. Yhteensä Defyjä (mukaan lukien alkup. malli, klo4:00 nuppi, Diver sekä Gauss) valmistettiin 35.550 kpl.
Kellon kuori on kahdeksankulmainen ja se saikin nopeasti ranskankielisen lempinimen Boulon (=mutteri). Myös Suomessa kello on tunnettu joko mutteri-Defynä tai kassakaappi-Defynä. Kellon kuorenhalkaisija on 37mm ja paksuus on 13,5mm. Kellon erikoisvesitiiviit kuoret valmisti Zenithille kuoritehdas EPSA, joka oli erikoistunut vesitiiviyteen. Zenithin lisäksi EPSA teki läheistä yhteistyötä mm Omegan kanssa. Defyn takakannen sisään on kaiverrettu mallin patenttinumero, joka on 1808-68. 70-luvulla (noin 6/1970) patentti uusittiin ja numeroksi tuli 433877. Defy kellojen osoittimien ja taulun fosforointi oli valmistettu ei-säteilevästä aineesta, tämä oli uutta sillä useimmiten kelloissa käytettiin vielä tritiumia.
Kellosta valmistettiin myös sotilaskäyttöön erikoisversio, jossa 600m vesitiiviys ja kiertorengas. Kello tuli tuotantoon 1969. Noin puolet mallista myytiin siviilikäyttöön. Kolmannessa mallissa, joka oli 300m tiivis, nuppi oli sijoitettu klo 3:00 sijaan klo 4:30. Defy Gauss-mallissa oli ns barrle-shape (eli tynnyrin muotoinen runko). Malli osoittautui aikanaan liian kookkaaksi, vaikka 70-luku oli isojen kellojen aikaa. Myöhemmin Defystä tehtiin vielä useampikin kokeiluluontainen malli, joka olivat vain uimatiiviitä malleja eli 100m. Kaksi tunnetuinta näistä on lempinimeltään TV-Defy ja Spaceman. 70-luvulta läytyy myös ainakin kaksi muuta vähäisempää mallia. Defy lanseerattii vielä quartz-aikana uudelleen 90-luvun alussa.
Zenithillä oli malleille kataloginumero (vaihteli taulun värin mukaan hiekka A3642, valkoinen A 3643. A viittasi teräkseen acier ja G kultaan), mutta sitä numeroa ei löydy itse kelloista. Kelloissa on ohuella kaiverrettu takapohjaan juokseva koodinumerointi. Defyjen numerot ovat joko 330D000 - noin 300E000. D- käytössä Defyssä (ja muissa Zenitheissä) 1969-70, numeron suuruudesta voi arvioida missä mennään. Alla kuvassa oleva hiekkataulu on omaa kokoelmaani ja eräs italialainen keräilijä, jolla on kerättynä talteen sarjanumeroita tiesi kertoa, että sen numero 333D396 on vanhin Defyn numero, joka on hänen tiedostoissaan. E-kirjaimen käyttö alkoi 1971. Vuonna 1972 Zenith vaihtoi uuteen koodaussysteemiin, numero oli sama joka kellossa eli se oli mallinumero. Vanha E-koodi ei tullut aivan täyteen, vaan siitä luovuttiin noin 300E000 huippeilla. Eräässä korjaamassani Defy Gaussissa oli molemmat koodit ja siinä oli 287Exxx, se lienee viimeisiä tehtyjä kirjainkoodeja. Defyn numero oli 01.0902.290, sama numero siis jokaisessa kellossa. Uudesta numerosta on siis helppo tunnistaa 1972-74 tehdyt yksilöt.
Manfred Rösslerin pääosin erinomaista Zenith kirjaa kannattaa lukea usein pohjatietoja muualta tarkistellen, sillä siinä on paljon pieniä virheitä, kuten etenkin kuvien ikäajoituksissa sekä tieto, että Defyssä käytettiin 2542PC koneistoa, on klassinen moka! Joel Duvalin kirja taas ei ole yhtä numero-orientoitunut, joten siitä ei löydä paljoa asia tietoa, kivoja kuvia kylläkin.
Defyn lasisarja eli bezel on samallalailla kierteellä kiinni kuin kellon takapohja. Rengas painaa lasia erikoiskumitiivistettä vasten. Takapohjassa on Nato-tähti ja sarjanumero, usein sarjanumero on kadonnut, jos pohjaa on kiillotettu.
Defyn kaksi erilaista nuppia. Nato-tähti ja ruutu, jonka sisällä Nato-tähti. Vain 1972 jälkeen tullutta ruutu-nuppia on nykyään saatavissa.
Defy tauluissa on muitakin eroja kuin vain taulun väri. Tunti- ja minuutti osoitin ovat aina kelloissa samanlaiset, mutta vanhimmissa malleissa sekuntiosoittimen lume oli oranssi, myöhemmin sitä alettiin valmistamaan samalla lumella kuin muitakin osoittimia. Tarkkaan katsottuna tauluista voi havaita, että indexeissä käytettiin useita eri versioita. Kun huomioidaan taulujen väri, indexit sekä 28.800, Zenith Defyn klo 3:00 nuppi mallista löytyy 9 versiota. Ne ovat alla olevat taulut (4) + 28.800 -taulut: vaalea, musta ja hiekka.+ 1971/72 julkistetut väritaulut turkoosi ja viininpunainen. Väritaulut tehtiin Zenith Defy Gauss malliin, mutta niitä laitettiin myös perus-Defyyn. Ns hiekkatauluja on siis vain kaksi eri versiota, vaikka nopea tarkastelu kertoisi, että niitä on lukuisia eri värikomboja, mutta kyse on vain iän tuomasta värivirheestä, taulun väri on muuttunut ikääntyessä, joistakin on tullut liki oransseja tai ruosteenvärisiä.
1) A3642 Indexi on neliöpalkki, jossa uurrettu viisteitä poikkisuunnassa. Lume on maalattu pisteenä kiinni yläreunaan. Sekuntikehällä tarkennettu viivaväli. 2) A3643. Yleisin malli, index on lievästi sisäänpäin kapeneva palkki, jossa tummennukset päädyissä, pystysuunnassa mattaharjaus. Lume on erillisenä suorakaiteena sen takana. 3) A3644. Harvinaisinn malli. Index on lievästi sisäänpäin kapeneva palkki, jossa päällä viisteharjanne, 2/3 sisäpuolella. Myös tässä lume on erillisenä suorakaiteena sen takana. 4) A3645. Index on suorakaide palkki, jossa lumeraita keskellä. Lisäksi vielä erillinen lume-palkki indexin takana.
Ensimmäisen sarjan Zenith Automatic Defy hiekanvärisellä taululla, vuoden 1969 alku. Pienivalmistusmäärä, reilusti arvokkaampi kuin yleisempi valkoinen taulu. Mallin sekuntiosoitin oranssilla lumella. Kataloginumero on A3644
Ensimmäisen sarjan Zenith Automatic Defy A3643 hopeanvalkoisella taululla. Tämä vaaleataulu oli yleisin Defyissä.
Zenith Defyn koneisto 2552PC. Koneiston käyntitaajuus oli 21.600. Version 2562PC, joka on ulkoasultaan täysin identtinen, käyntitaajuus oli 28.800.
Zenith Automatic
28.800 Defy, uudella high speed koneistolla, A 3645.
Tummanharmaa-/grafiitti-tauluinen Zenith Automatic Defy A4245, koneistolla 2552PC. Tummanharmaa oli 60-luvun lopulta Zenith-tehtaan suosima taulun väri, mutta se ei ollut Defyssä yleinen. Kello on noin vuodelta 1970.
Yksi erikoisuus, josta eräs kolleega kyseli minulta, heidän liike oli myynyt tälläisen. Vaaleatauluinen Zenith Defy, jossa on poikkeavat indexit. Malli saattaa olla Zenith speciaaleja, kokeilu, joka on tehty kataloogin ulkopuolelta. Koekappale, joka ei lopulta päässyt viralliseen tuotantoon. Yksilö on kuitenkin laitettu myyntiin. Tai sitten se on vain jonkun tekemä viritys. Koska se ei ole katalookissa, asiaa on mahdoton enää varmentaa. Indexit ovat kuulemma samat kuin El Primero Espadassa vuodelta 1971. Koska kellon autenttisuus on kiistanalainen, ei korkeampaa hintaa voi mielestäni perustella.
Harvinainen kokeilu, teräsdublee kuorinen Defy. Kellon runko on teräksinen, mutta lasisarja on dubleeta ja kellonlasi on kellertävä. Kellertävä lasi saa taulun näyttämään kellastuneelta. Voidaan pitää täytenä floppina. Tätä mallia ei tehty niin kauan aikaa, että se olisi ehtinyt kataloogiin. Kellon kuorinumero on 800Dxxx. Kello on myyty kaiverruksen perusteella vuoden 1971 alkupuolella.Ostin taannoin vaaleatauluisen teräs Defyn, jossa oli keltainen lasi. Kellon lasi oli vaihdettu ristiin dublee versiosta. Kun sitten tiedustelin silloiselta maahantuojalta lasista, he sanoivat että, lasi lienee feikki, kun kataloogi ei kerro sellaisen olemassaolosta. Yksi Zenith keräilijä myöhemmin kertoi omistavansa dublee lasisarjaisen Defyn, jossa on keltainen lasi (kuva). Hän oli meilannut kellosta tehtaalle ja kysynyt siitä. Tehdas oli vahvistanut mallin olevan aito. Niitä lienee tehdyn vainhetken aikaa, ennenkuin malli peruttiin.
Tästä alkuperäisestä linjasta tehtiin myös harvinainen naisten kello (AX 3678), joka oli kuoreltaan 28,5mm ilman nuppia. Kellon kuorinumero oli 01.0160.485 Naisten kelloon valmistettiin myös GF-rannekkeella että nahkarannekkeella. Naisten Defyn rannekkeen kiinnitysleveys oli 15mm. Kookas möhkälemäinen kello ei ollut aikanaan naisten mieleen, eikä kelloa varmaankaan edes tehty kuin koe-erän verran. Kellossa oli aluksi Zenithin oma automaattikoneisto 1724C, jota valmistettiin kaikki kellomallit yhteen lukien vain 5000 kpl. Naisten Defyjä tehtiin suhteessa vain sen verran, että tehdas pääsi sanomaan, että sellainen on olemassa, joten kello on harvinaisuus. Myöhemmin kelloa tehtiin lisää talon ulkopuolisella koneistolla ETA 2671 (kuorinumerossa 485 viittaa ETA koneistoon). Tässä kuten muissakaan naisten kelloissa, harvinaisuus ei valitettavasti kumuloidu arvoksi.
Miesten ja naisten Defy vierekkäin.
Defyn sukeltajan kello kiertorenkaalla (rotating bezel). Sukeltajan kello,sukeltajankellosta. Mallia tehtiin rajoitettu 7000 kpl erä, joka suunniteltiin erikoistilauksesta laivaston sukeltajille (en muista mikä maa). Kiertorengas on tehokkaalla lukituksella, se ei nimittäin puöri lainkaan alhaalla vaan rengasta pitää nostaa kahdelta puolelta ennen kuin sitä voi siirtää. Renkaan tahaton liikkuminen on siis mahdotonta. Kellon taulu on heijastavaa materiaalia. Kelloa on tehty valkoisella (A3650) ja oranssi/mustalla (A6448) taululla. Kellon nuppi on kohdassa 4:30., tämä siksi, että kello on kookkaampi kuin alkuperäinen Defy ja alhaalla klo 4:30 se ei ole tiellä.
Zenith on tehnyt myös 70-luvulla samankokoista sukeltajankelloa keltaisella ja oranssilla taululla, kyseessä ei siis ole Defy vaan Zenith Diver. Tuossa mallissa on samanlainen bezel, mutta nuppi on klo 3:00 ja kuori on kaarevalla viisteellä, ei kulmikkaalla. Myös se on erittäin harvinainen malli.
Zenith Automatic Defy "Diver", 600m vesitiivis sukeltajan-Defy.
Malli tehtiin tuon 600m diverin vanavedessä ottaen mallia siitä, se on kuten alkuperäinen 300m vesitiivis. Malli on hieman kookkaampi kuin alkuperäinen malli klo 3:00 nupilla. Siinä kuitenkin lasi ja taulu ovat halkaisijaltaan 2 mm pienempi kuin perus-Defyssä. Mallia tehtiin 1972-74. Se ei noussut suosiossa likikään alkuperäisen tasolle. Omaan silmääni ei klo 4 nuppi iske, siitä puuttuu alkuperäisen mallin ballanssi. Tässä mallissa on oma, erikokoinen lasi kuin alkuperäisessä Defyssä.
Zenith Automatic Defy klo 4:30
nupilla. Vuodelta
1973, kuorireffi 01.1070.290. Tässä mallissa on hieman pienempi lasi kuin
alkuperäisessä mallissa. Huomioi myös kuoren erilainen hionta, joka noudattelee
sukellus-Defyjen tyyliä.
70-luvulla kellojen koko alkoi kasvaa ja Defystäkin tehtiin kookkaampi versio. Malli oli tuotannossa 1971-73. Mutterimainen runko oli tässä korvattu tynnyrimuodolla, johon meni kookas 22mm ranneke. Kelloa tehtiin vain pieniä koemääriä, kuten Zenithillä oli usein tapana. Mallia valmistettiin kaikkia eri tauluvärejä yhteensä 5000 kpl. Tässä mallissa käytettiin koneistona vain kaliiperia 2562PC. Malli ei muodostunut hitiksi, sillä se koettiin aikanaan liian suureksi ja kelloa myytiin vain koe-erän verran. Kellossa alkuperäisrannekkeena oli Gay Freresin valmistama ns palkkiranneke. Teknisesti tämä ranneke oli huono, palojen niveliin kohdistui suuri paine, joka johti usein osarikkoon. Malli oli 300m vesitiivis, kuten mutteri-Defykin. Mallissa on oma lasinsa, joka eroaa muista Defyistä. Mallissa taulun päävärit olivat turkoosi A7683 ja viininpunainen A7682. Näissä neliö-indexit. Lisäksi mallia tehtiin vielä harvinaisemmat koekappaleet, joiden taulussa luki alhaalla Defy Gauss A7686 vaalea, A7687 sininen ja A7688 musta, viivaindexeillä. Mallista näkee netissä paljon frankkeneita, koska esim perus-Defyn koneisto menee suoraan tauluineen tähän kuoreen.
Zenith Automatic 28.800 Defy "Gauss" tynnyrinmuotoisella kuorella.
Kuvassa sivu japanilaisesta myyntiesitteestä. Kuvassa näkyy kaksi mallia kolmesta kellosta. Tavallinen ja tupla-kalenteri versio, sekä TV-Defystä että Spacemanista. Kolmas kello esitteessä on Captain. Mielenkiintoista on, että Captain näkyy olleen tässä vaiheessa se edullisin malli näistä kolmesta, vaikka se luotiin alunperin automaattikellojen lippulaivamalliksi. Se oli tässä vaiheessa jo poistuva malli.
Kaksi tärkeintä uusista Defy malleista olivat TV-Defy ja Spaceman. Malleja tehtiin koneistoilla 2552PC ja 2562PC. Kelloista on ollut myös tuplakalenterilla koneistona 408. TV-Defyn taulussa ei mainita taajuutta 28.800, mutta Spacemanissa usein mainitaan. Spacemanissa on kahdelaista teulua, toisessa lukee klo 9:00 kohdalla automatic, toisessa 28.800.. Samoin Spacemanin tupla-kalenterimallin tauluun on merkitty AF/P, sitä ei ole TV-Defyssä. AF/P tulee italiankielisestä sanoista Alta frequenza & precisione (= korkea taajuus ja tarkkuus) kellon käyntitaajuus on 36.000 eli sama joka oli El Primerossa. Spaceman malliin ei törmää usein Suomessa. Zenithin maahantuoja, tukkuliike Sylvester Korhonen meni konkurssiin kellon julkaisuaikoihin joten mallia ei ole ollut liiemmälti myynnissä meillä. Usein netissä myynnissä (eBay, Chrono24) olevien kellojen myyjät ovat Italiasta, jonne erä lienee pääosin myyty. Molemmat mallit edustavat 70-luvun estetiikkaa parhaimmillaan. Kumpikaan malli ei ole erityisen kookas. TV-defyn halkaisija on nupin kohdalta 35mm, korvakkeelta korvakkeelle 42mm. Spaceman on nupinkohdalta 34mm.
Zenith Automatic Defy "TV-Defy" 100m vesitiivis malli. Tämän yksilön kuorireffi on 700D76 ja siinä on 2552PC, kello on noin vuodelta 1969. Kataloginumero on A 7650.
Zenith Automatic Defy "Spaceman" 100m vesitiivis malli. Katalokinumero on A 7632.
Kello 4 -nuppi Defyn paluu 1974 oli Zenithin uudella koneistolla 2572PC, jossa on kalenterin pikasiirto. Aiemmissa Defyissä ei ollut pikasiirtoa kalenterille. Kuoren numero on 01-1501-380. Tämä malli ei ole yhtenevä kuoriltaan alkuperäisen klo 4:00 nuppi Defyn kanssa, vaan tässä on kookkaampi lasi. Kuorella onkin enemmän yhteistä alkuperäisen mutteri-Defyn kanssa.
Näitä malleja useimmat keräilijät kutsuvat post-Defyiksi, vaikka ne ovat toki sainattu Defyiksi. Osaa viimeisistä Defyistä tehtiin Zenithin toimesta Movado merkillä USAn markkinoille. Osa vuosien 1974-78 Defyistä tehtiin myös ETA-koneistoilla. Zenith siirtyi quartz-aikaan 1976 ja lopetti mekaanisten kellojen valmistuksen. Tämän jälkeen mekaanisia kelloja tehtiin vielä varastoon rakennetuista koneista sekä ETA koneistoilla.
Zenith otti 1974 jälkeen käyttöön tavan merkitä kellot joko Surf tai Sub Sea. Surf oli joko roiskevesitiivis tai jopa uimatiivis (100m), Sub Sea taas kertoi, että kello oli pullosukelluskelpoinen.
Tämä Defy oli XXL-kokoa, sen kuoren halkaisija oli 38,5mm. Kello oli 100 m vesitiivis. Koneisto 2572PC, kuorireffi 01.0210.380.
Kulmikas Defy 1974 jälkeen koneistolla 2572PC. Kuorenhalkaisija ilman nuppia 37mm, kulmikkuus tekee kellosta kookkaamman kuin ylempi pyöreä XXL-malli.
Myöhäisiä
Defy malleja integroidulla rannekkeella.
Zenith Defy ETA high speed koneistolla, taajuus 36.000. Kuorireffi 01.0060.345 Kello on noin vuodelta 1978 eli viimeisiä mekaanisia ennen quartz-aikaa.
Zenithillä oli näissä "Lopunaikojen" (1974-80) mekaanisissa myös muita malleja kuin tässä esitellyt, mutta tässä on ne tärkeimmät.
Vaikka Zenith valmisti 60-70-lukujen taitteessa useita malleja Defy-brändin alla, tarkoitetaan Defyn toisella tulemisella useimmiten 80-luvun lopussa syntynyttä quartz-mallistoa, jossa oli uusi design. Mallissa oli käytetty dubleeta kiertorenkaassa ja rannekkeen somistepaloissa, myös nuppi oli dubleeta. Kelloissa oli joko metalliranneke tai hainnahkainen sininen ranneke. Malliston pääväri oli sininen, mutta kelloa tehtiin myös valkoisella taululla. Kellot oli varustettu joko ETA quartz-koneistolla 955.112 tai multikalenterikoneistolla 955.483. Myöhemmin mallista tehtiin 90-luvun puolivälissä myös automaattikello ETA 2892-2 koneistolla, kuorireffi 08.2100.462, siitä oli myös täysteräsversio 01.2100.462. Mielestäni kun katsoo alkuperäistä Defyä ja sitten tätä, se kertoo, mitä Zenithille tapahtui 80-luvulla. Krumeluuria ja kultausta kellossa, joka suunniteltu extra-kovaankäyttöön.
Zenith Defy, ETA koneistolla 955.112, kuorireffi 08/59.2100.226 (koodissa tuo /59 tarkoittaa kaksiväristä ranneketta). Sama kello multikalenterikoneistolla ETA 955.483, kuorireffi 08/59.2100.394. Malli oli kierrenupilla varustettu ja 200m vesitiivis. Tämän mallin dubleenuppi on huonolaatuinen ja kuluu nopeasti puhki, ilmeisesti nupin pohjametalli on pehmeää seosta.
Zenith Defyä myytiin sekä metalliranteella että nahkarannekkeella. Alkuperäisen metallirannekkeen oli Zenithille valmistanut alihankkija, ranneketehdas Gay Freres SA (Firman nimi on Veljekset Gay). GF rannekkeet on sainattu kauriinpää-logolla lukon taiteosaan ja sieltä läytyy myös valmistusaika esim 2/71 (=toinen vuosineljännes 1971). GF ranneke, jota käytettiin Defyssä tunnetaan lempinimellä ladder eli tikapuut. Koska ranneke on alihankkijan valmistama, sitä ei ole enää saatavissa, eikä ole ollut 50 vuoteen. Käytetty rannekekin voi maksaa eBaylla yhtä paljon kuin kokonainen huoltoa vaativa tai huollettu kello. Syy tähän on se että samaa ranneketta käytettiin myös alkuperäisessä myös El Primerossa ja siinä metalliranneke voi nostaa kellon arvoa jopa reippaasti yli tuhannella eurolla. Minulle tulee tasaisesti kysymyksiä, mistä saisi alkuperäisrannekkeen Defyyn? Vastaus on ei mistään! Ei ainakaan järki hintaan, ilman että ostaa kelloa, jossa se on jo kiinni. Nytkin tätä kirjoitettaessa kaivelin nettiä (kesä 2017) eBaylla on myynnissä yksi Zenith tikapuu, jota on turmeltu lyhentämällä paloja ranteesta ja päätypalat puuttuvat. Päätypalojen löytäminen erillisinä voi olla vaikeampaa kuin itse rannekkeen. Myynnissä olevan ranteen buy it now -hinta risalle rannekkeelle on 680 puntaa! Toista ranneketta kaupattiin taannoin Italiasta hintaan 1200€. Järjetöntä!
Defyn GF rannekkeissa oli erilaisia lukkoja: 1) perustaitelukko, 2) perustaitelukko, sukellusjatkolla 3) taitelukko, turva-aisalla (kuvassa) ja 4) taitelukko, turva-aisalla ja sukellusjatkolla.
GF ranteet oli tehty niin, että niitä ei lyennetty lainkaan paloja poistamalla, vaan ainoastaan siirtämällä jousinastaa lukon kilvessä. Koska ihmisten keskivertoranne oli 70-luvun alussa kapeampi kuin nyt, on GF rannekkeen pituus yleensä luokkaa 19-20 cm, sen ollessa uloimmassa kolossa. Maahantuojalta sai aikoinaan myös tilattua XL-rannekkeen jos tarve vaati. Olen törmännyt useampaankin GF ranteeseen, jotka ovat olleet omaan ranteeseeni nafteja uloimmassa säädössään, kannattaa olla siis varautunut taka iskuun, jos on reilu ranne ja ostaa Zenithin alkup. rannekkeella.
Zenith tikapuuranneke perustaitelukolla, ylemmässä sukellusjatko.
Lukko, jossa turva-aisa, jonka tarkoitus on estää lukon tahaton aukeaminen.
Lukon
taitteessa oleva kauriinpää tunnus.
Lukon sukellusjatko, jolla sille saadaan lisäpituutta,
kun se laitetaan märkäpuvun päälle.
1972 jälkeen Defyissä alettiin käyttää uudenlaista ranneketta, joka oli myös Gay Freres SA:n valmistama. Samaa ranneketta käytettiin myös esim TV-Defy ja Spaceman malleissa.Rannekkeen kellon puoleinen ns päätypala irtonainen ja se valittiin kellon mukaan. Tässä TV-Defyn päätypala, ylempänä mutteri-Defyn
1972 jälkeen valmistetuissa vinonuppi-Defyissä, joissa oli nuppi klo 4:30 sekä Defy Gauss mallissa käytettiin ns palkkiranneketta, jossa oli erittäin kookkaat palat. Tämä ranneke on myös Gay Freresin valmistama. Mallissa palojen nivelillä on isorasitus ja usein ranneke onkin hajonnut palojen nivelistä, jotka eivät ole vaihdettavalla akselilla Vinonuppi-Defyssä ranneke on 18mm, Defy Gaussissa 22mm.
Näiden GF rannekkeiden lisäksi 70-luvun alun Zenitheistä löytyy NSA- nimisen firman tekemää ranneketta, mutta sitä ei käytetty Defyssä. Tyypillisesti NSA-ranneke on teräsranneke, jossa kaksi akselia on liitetty toisiinsa niiden päälle käärityllä teräspellillä. NSA rannekkeita käytti enemmän kuin joka toinen sveitsiläinen kellotehdas (Breitling, Candino, Certina, Eterna, Favre-Leuba, Heuer, Jaeger-Lecoultre, Longines, Omega, Marvin, Movado, Rado, Roamer, Sinn, Tissot, Zenith, Zodiac ym). Se olikin viimeisiä sveitsiläisiä kellonranneke tehtaita ja toimi aina 80-luvun lopulle asti. Rannekkeita oli sekä linkkulukolla että katkeavalla lukolla. NSAn vanhanvaraston tarvikerannekkeetkin voivat olla hintavia tänäpäivänä, keskimäärin buy it now-myyntihinnat ovat 300€ eBayllä (esim Radolla on yhä myynnissä saman tyyppistä original rannetta n. 100€ hintaan). Jonkin verran niitä näkyy liikkuvan myös sellaisia, joissa on Zenith logo lukossa (tarvikeranteessa on yleensä NSAn logo kolmio ympyrässä), mutta ranneke myydään NSAn muovikotelossa. Ranneke on siis tarvikeranneke, jossa kellomerkin logo! Tehtaalla lienee ollut jonkinlainen diili yhteistyöstä, joidenkin merkkien kanssa.
1974 jälkeen Zenith alkoi käyttää muita kuin GF rannekkeita, näissä rannekkeissa ei ollut valmistaja tietoja, ne olivat vain Zenith logolla tai tekstillä varustettuja.
Octagonal mineraalilasisessa Defyssä oli samantyyppinen ranneke kuin TV -El Primerossa. Hieno ranneke, paksut ja näyttävät palat, mutta vähän kömpelö käyttää. Mallista tehtiin myös edullisempi versio alla.
Monasti netissä myytävien Zenith kellojen kylkiäisenä tupataan tehtaan modernien kellojen koteloa, esim 80-luvun lopun 90-luvun alun quartz-kellojen näyttävää harmaata koteloa tai jopa 2000-luvun puista kotelo, mutta sellaista ei kellojen mukana tullut. Zenith Defyn, sekä muiden Zenithien kotelo ajankohtana oli 60-luvulla vaatimaton musta tai punaisesta pahvista ja paperista tehty kotelo, jossa pohjalla punainen samettikangas vuoraus ja yläosassa vaalea silkki. 1972 jälkeen kotelot olivat tummansinitä muovia.
Artikkeli kirjoitettu 8/2017 HL
päivitys 9.2023