www.kellohuoltoloppela.com

ETA 2824-2 ja 2892-2 koneistot

ETAn historia lyhyesti

Sveitsiläisen kelloteollisuuden selkäranka aina 40-luvulta tähän päivään. ETA on vuonna 1926 perustettu organisaatio nimellä Ebauches AG (ranskaa ebauches =koneistot ). Se oli kattojärjestö, joka standardisoi numeroinnin koeistonosille, hallinnoi koneistotehtaita ja määritteli mitä mikin koneistotehdas saa ylipäätään valmistaa. Sitä ei pidä sekoittaa ETAan, joka oli vain yksi koneistotehtaista. Koneistotehdas ETA oli alunperin perustettu Eterna kellotehtaan koneistonvalmistajaksi. Koneistotehdas ETA siirtyi Ebauches AG:n omistamaksi ja se pysyi yhä Eternan koneistotehtaana, mutta valmisti ns raakakoneistoja myyntiin myös muille kellotehtaille. ETA oli AS tehtaan jälkeen toiseksi suurin koneisto tehdas jo 40-luvulla, mutta ohitti sen 60-luvulla. 70-luvulla Ebauches ja ETA sulautuivat yhdeksi ja samaksi firmaksi, muut tehtaat muutettiin ETAn aputehtaiksi ja viimeisetkin muut koneistotehtaat suljettiin 80-luvun alussa. Parhaat koneistot niiltä siirtyivät ETA-koneistoiksi.

Ebauches AG:n alkuperäisenä tarkoituksena oli tehostaa tehtaiden toimintaa kordinaatiolla ja rakentaa yleisosille alihankintaketjut, joka laskee niiden hintoja. Tehokkuus laski tuotantokustannuksia merkittävästi ja Sveitsin kelloteollisuus nousi johtopaikalle. Ebauches loi kaikille osille yhtenäiset osanumerot ja jokaisella tehtaalla oli oma tunnus (Ebouches kilpilogo, jossa tunnuskirjaimet tai logo) ja koneistoilla oma kaliiperi. ETA-kilvestä kelloseppä tiesi koneiston ja sen varaosien kuuluvan systeemiin. Kaikilla koneistoilla oli kaliiperi eli tunnusnumero ja kaikilla kellon osilla oli oma numero (jos kellosta oli rikki sekuntiratas, sillä oli aina sama numero kaliiperista riippumatta). Tämä systeemi mahdollisti sen, että samaa osaa käytettiin usemmassa koneistossa, cross reference. Piti tietää mihin kaikkiin osa sopii, silloin tukun varastossa ei tarvinnut olla erikseen samaa osaa kaikkiin kaliipereihin. Huoltovarmuus oli tärkeää, sillä vain helposti huollettavissa oleva koneisto takasi kellolle kaupallista menestystä. Ebauches tarjosi kellonvaraosatukuille samasta paikasta varaosat kaikkiin organisaation merkkeihin. Ebauches ei kuitenkaan käsittänyt koko kelloteollisuutta vaan vain ns raakakoneistovalmistajat, sen ulkopuolella olivat merkkivalmistajat eli kellotehtaat, joilla oli omaa koneistotuotantoa (kuten Omega, Tissot, Certina, Zenith, jne). Ebauches AG:lla oli myös valta sulkea tehtaita. Tämä tehtiin sen takia, että tappiollista tuotantoa tekevä tehdas ei polkisi hintoja ja siten pahentaisi kriisiä ja parhailla olisi parempi mahdollisuus pärjätä. Koko 60-luvun tuotanto tehostui ja valmistusmäärät kasvoivat kaikilla, se loi uhan ylituotannosta. Siitä syntyikin ennen näkemätön pudotuspeli.

ETA SA, koneistotehdas

ETA SA toimii Solothurnin kanttoonissa Grenchenin pikkukaupungissa (väkiluku 17.000), se on Bielistä itään. Samassa kaupungissa toimivat myös mm Eterna ja Certina. ETA koneistotehdas oli alunperin perustettu Eternan omaksi koneistotehtaaksi, mutta jo 1932 se eriytettiin Eternasta omaksi yhtiöksi. Siitä tuli suoraan Ebauchesin omistama tehdas eli se oli tavallaan Sveitsin kelloteollisuuden omistuksessa. Eternan pääjohtaja oli kuitenkin samalla Ebauches AGn hallintoneuvoston puheenjohtaja, joten Eternalla oli ylin sananvalta ETAn toiminnassa. ETA ja Eterna olivat sijoittuneet myös samaan rakennukseen. 60-luvulla käytiin suuri pudotuspeli koska tuotannon tehostaminen johti ylituotantoon ja vielä japanilaisten tulo Euroopan markkinoille laski hintoja. Huonoimmin kannattavia tehtaita suljettiin, jotta tilanne muilla helpottaisi, eikä ajauduttaisi keskinäiseen hintasotaan. 70-luvulla oli jäljellä oli enää kourallinen, ETA, AS, ST, Unitas ja Valjoux. Viimeistetkin näistä sulautettiin ETAaan 80-luvun alussa ja esim Valjouxin viimeinen koneisto auto-crono 7750 muuttui 1989 ETA kaliiperiksi, samoin Unitasin viimeinen taskukellon koneisto 6487 muuntui ETA koneistoksi ja jatkoivat eloaan siten.

Kelloalan kriisi 70-luvulla ajoi kelloteolisuuden ahtaalle ja käytämmössä ETA jäi ainoksi koneistotehtaaksi joka toimitti koneistoja kellotehtaille, joilla ei ollut omaa koneistoa ja tälläisiä oli paljon kun yksi toisensa jälkeen luopui omasta tuotannosta ja siirtyi käyttämään ETAa. Quartz-aikana elektroniikkapiirien takia kehitystyän hinta nousi vielä uudelle tasolle, ja käytännössä koneiston valmistus monopolisoitui ETA:lle. Kun kiinnostus mekaaniseen kelloon elpyi 90-luvun alussa, oli luonnollista, että ETA on koneiston toimittaja, kun ketään muuta ei ollut busineksessa mukana.

Nykyään ETA ei ole vain yksi tehdas, vaan sillä on useita tuotantolaitosta eripuolilla Sveitsiä. Nykyään itsenäisenä toimiva Sellita on myös ollut osa ETAa ja sen aputehdas. ETA:n päälaitos sijaitsee Grenchenissä. Nykyinen katuosoite on Schild-Rust-Strasse 17.


ETA 2824-2 koneiston kehitys

Kun mekaanistenkellojen paluun jälkeisenä aikana,1995 alkaen, puhutaan vain ETA koneistosta, sillä useimmiten tarkoitetaan 1982 tuotantoon tullutta ETA 2824-2 koneistoa. Se on eniten valmistettu sveitsiläinen mekaaninen koneisto. Se tunnetaan kestävänä työhevosena, jossa on vähän ongelmia.

Koneiston ensimmäinen versio julkistettiin jo 1971, ETA 2824 ja ensimmäinen paranneltu päivitysversio ETA 2824-1 tuli markkinoille vuonna 1979 quartz-kellojen nousun sekaan ja se jäi vähälle huomiolle. Viimeinen ja lopullinen versio ETA 2824-2 tuli siis vuonna 1982 vahvimman quartz-ajan sekaan, koneistoa alettiin laajemmin käyttää vasta 90-luvun puolella, kun mekaanisten kellojen kysyntä elpyi.

Kellojen koneistot harvoin tulevat täysin tyhjältä suunnittelupöydältä, eikä tullut myöskään 2824, vaan se linkittyy läpi 60-luvun tapahtuneen kehitystyöhön, joka polveutuu aina ensimmäisiin ETA roottoriautomaatteihin. ETA 2824 oli versio 21.600 heilahtavasta ETA 2782 koneistosta, koneiston käyntitaajuus nostettiin 28.800 ja vetopainoon lisättiin kuulalaakeri. Koneistoa paranneltiin myös kalenterikoneiston osalta. ETA 2782 koneisto päivitettiin kuulalaakerilla, kun Eterna ja sen laakeri-patentti siirtyi ASUAGin omistukseen, joka hallinnoi sekä Eternaa, että ETAa. Myös ETA 27xx -sarjaan tehtiin 28.800 heilahtava High speed-koneisto ETA 2774, se toimi hieman edullisempana koneistona, ilman kuulalaakerivetopainoa ETA 2824:n rinnalla. ETA 2782 koneistoa valmistettiin rinnan ETA 2824 koneiston kanssa 70-luvun lopulle, uusi koneisto-sarja ei siis lakkauttanut vanhemman tuotantoa heti, vaan vanhempaa koneistoa alettiin tarjota edullisempana vaihtoehtona.

ETA 2783 jpg Kuvassa ETA 2783, joka oli 2824 koneiston edeltäjä.


ETA 2824-2

ETA 2824-2 jpg Kuvassa Eternan ETA 2824-2

ETA 2824-2 on ylivoimaisesti eniten valmistettu sveitsiläinen mekaaninen automaattikoneisto. ETA 2824-2 ylipäätään mahdollisti mekaanisten kellojen paluun 90-luvun alussa, ilman sitä ja sen isoveljeä 2892-2, mekaanisten kellojen suosio ei olisi elpynyt. Kellotehtaat kuten Eterna, Oris, Tage Heuer, Raymond Weil ja Swatch Groupin omat brandit Tissot, Certina, Mido, Rado, Longines tai edes Omega eivät olisi voineet tuoda markkinoille mekaanisia kelloja.  ETA 2824-2 tuotannossa olo kantaa 70-luvun alusta tähän päivään (versio -2 vuodesta 1982). Vaikka ETA on jo itse lopettanut koneiston tuotannon (2015), se jatkaa yhä eloaan klooniversioina kuten Sellita.
Koneiston koko on 11.5 linjaa eli 25,6mm halkaisijaltaan ja korkeus on 4,6mm. Koneistossa on 25 kiveä. Käyntivara on nykyään 38 tuntia (aiemmin ilmoitettiin 42h). Käyntikulma eli lift angle on 50 astetta. Etachron rukkalaite, se on ETAn patentoima rukkalaitesysteemi, joka tuli vuonna 1982 versiossa 2824-2. Siinä ei ole ulkopäänruuvia, jolla ulkopää lukitaan oikeaan korkeuteen, vaan spiraalin ulkopään nasta kiinnittyy teräksiseen pihtiin. Korkeuden lähtö on aina oikea, suuntausta ja rukkanastojen väliä voidaan helposti säätää Etachron-työkalulla. Jos kello saa voimakkaan iskun, lähdön suuntaus voi lähteä pois asetuksistaan, mutta spiraali itsessään ei väänny, vaan ulkopää voidaan helposti suunnata. Moni muukin valmistaja (esim japanilaiset) ovat kopioineet systeemin. Systeemillä on omat ongelmansa ja kärki luxusbrändit eivät sellaista käytä, myöskään Omega 8500 ei omaa sellaista.

Koneistoa löytää niin edullisista peruskelloista (Junkers tyyliset bulkki mikrobrändit) kuin kronometritestatuista luxuskelloista (Breitling). ETA valmisti koneistoa neljässä laatuluokassa: 1) standard, 2) elabore, 3) top ja 4) chronometer. Swatch Groupin omilla tehtailla 2824-2 oli käytössä Longinesilla, Certinalla, Tissotilla, Radolla, Midolla ja Hamiltonilla, mutta ei Omegalla. Powermatic koneisto tuli markkinoille 2014 ja siirtymä uuteen koneistoon alkoi tuolloin. Vuoteen 2019 mennessä ETA 2824-2 koneistot oli saatu poistettua varastoista ja ne siirtyivät vanhat koneistot kategoriaan. Kaikkia varaosia on toki koneistoon yhä saatavilla.

Modifiointi

ETA 2824-2 koneisto ei ole koskaan modifioitu, vaikka monesti netissä kerrotaan koneiston olevan esim Breitlingin modifioima. Ainoat erot koneistojen valillä on ETA:n, tilaajan pyynnöstä, tekemiä kosmeettisia muutoksia (hionta, ruuvit, kaiverrukset). Tilajalla ei ole lupaa muuttaa ETAn tuotetta millään tavoin. ETA on toimittanut koneistoa neljässä laatuluokassa tilaaja tehtaalle: Standard, Elabore, Top ja COSC.

Sisarmallit

ETA 2834-2 Kuvassa Tag Heuer Caliber 5 eli ETA 2834-2. Vaalea muovirengas koneiston ympärillä ei ole koneiston kehysrengas, vaan kaliiperin laajennusrengas, joka mahdollistaa kalenteri ikkunaa ulompana olevan viikonpäivän (klo 12:00).

Kaliiperilla 2824-2 on useita rinnakkaisversioita, kuten: ETA 2836-2, jossa on tuplakalenteri tai kalenteri on toteutettu osoittimella. ETA 2834-2 taas on koneisto, jossa on rolex-tyyppinen viikonpäiväkalenteri klo 12:00. Sen päivä on ulompana kuin kalenterin päivämäärä ikkuna. 2834-2 on toteutettu lisäkoneistorenkaalla muutettu 11.5"' koneistosta 12.5"' koneistoksi.


ETA 2892-2

Historia

Koneisto 2892-2 oli ETA:n hierarkkiassa suunnattu hintavampiin kelloihin kuin 2824-2. Teknisesti koneistot olivat toki yhtä pystyviä, mutta 2892-2 oli ohuempana hienostuneepi ja se päätettiin kohdentaa kalliimpiin kelloihin, eikä siitä tehty lainkaan Standard-koneistoa. Koneisto 2892-2 on koneisto, jonka juuret ovat Eternan erikoisohuessa koneistossa 1465U, vuodelta 1962, joka oli vain 18.000 heilahtava koneisto. 21 kiveä. Kif-iskusuoja. Koneiston halkaisija oli 12,5"'. Koneiston ensimmäinen ETA versio vuodelta 1975. 70-luvun alussa sekä Eterna, että ETA olivat siirtyneet hallinnointikonserni ASUAGia ja koneisto siirrettiin Eternalta ETA:lle. Ensimmäinen ETA-versio ETA 2892 olikin hyvin suora päivitysversio koneistosta. Siinä heilahdustaajuus oli nostettu 28.800. Koneiston rakennetta oli oli parannettu vedonvälityksen ja kalenterin osalta. Koneistoa tehtiin kahdella kivimäärällä 17 ja 21 kiveä. Incabloc-iskusuoja. Koneiston halkaisija oli edelleen 12.5"' eli 28,4mm.

2892-2

ETA 2892-2 jpg Kuvassa Radon ETA 2892-2

Koneiston seuraava päivitysversio, vuodeta 1983, oli 2892-2. Se toi kellolle nykyisen rakenteen ja mitat. Halkaisija 11.5"' eli 25,6mm ja korkeus 3,90mm. Kiviä koneistossa 21 ja Incabloc-iskusuoja. Toimintataajuus on 28.800A/h eli 4Hz. Etachron rukkalaite. Käyntivara on 44h. Kalenteri. Pikasiirto. Vuonna 1999 koneistoa päivitettiin ROHS (osien kierrätettävyys standardi) mukaiseksi ja koneiston kaliperiksi tuli 2892A2, mutta koneistosta käytetään yhä nimeä 2892-2. ETA on toimittanut 2892-2 koneistoa kolmessa laatuluokassa tilaaja tehtaalle: Elabore, Top ja COSC. Mallista puuttuu siis 2824-2 koneiston edullisin muoto, Standard.

Muilla merkeillä kuin Omega, ETA 2892-2 ei ole koskaan modifioitu, sillä koneistoon ei ole lupa tehdä muutoksia. Ainoat erot on ETA:n tilaajan pyynnöstä, tekemiä kosmeettisia muutoksia (hionta, ruuvit, kaiverrukset). Tilajalla ei ole lupaa muuttaa ETAn tuotetta milläänlailla, sillä valmistaja vastaa koneistonsa laadusta viimekädessä imagollaan.

Sisarmallit

Samalla tavoin kuin 2824-2 koneistosta, myös 2892-2 koneistosta on valmistettu sisarmalleja. 2893-1 Maailmanaika-koneisto kalenterilla (kiekko, jolla näkee mitä kello on toisilla aika-vyöhykkeillä.) 2893-3 Maailmanaika-koneisto ilman kalenteria. 2893-2 Koneisto GMT-osoittimella (24h osoitin, jota voidaan siirtää pikasiirrossa). 2895-2 Koneisto, jossa on pikkusekunti. Versio on peruskelloa paksumpi, koska pikkusekunti on toteutettu ylimääräisellä taulun alapuolella olevalla sillalla. 2896 Koneisto, jossa jumbokalenteri (toteutettu kahdella kiekolla). 2897 Koneisto, jossa käyntireservi-näyttö

Tuotanto päättynyt

Myös 2892-2 koneisto on poistunut ETAn tuotannosta 2019. Koneistosta on kehitetty uusia koneistoja (A31-sarja), jotka ovat käytössä vain Swatch Groupin tehtailla ja niistä näin alkuun vain Longinesin käytössä. A31 koneistot on tehty C07 tapaan pitkällä käyntivaralla ja määrämittainen spitaali, rukkaksen tilalla on hienosäätö, joka tehdään käyntilaitteen ruuveilla.


Omega 1120

Omega 1120 jpg Kuvassa Omega 1120, joka oli modifioitu 2892-2. Eron näkee mm kuulalaakerista ETA kiinnittyy kolmella tasavälein olevalla ruuvilla, Omegassa on kolme ruuvia ja kaksi ohjainnastaa. ETA:n roottori ei mene Omegaan, eikä päin vastoin.

Omegan aloitti koneiston käyttämisen vuonna 1993, kun mekaaninen kello teki paluun. Koneisto sai kaliiperin 1109, se oli suoraan ETA 2892-2 ja koneiston kronometritestattu COSC-versio oli 1111. Sitä käytettiin vain Constellationissa ja muissa (Seamaster ja DeVille) 1109 koneistoa. 1109 koneisto oli käytössä Seamaster 300 "Bond"-mallissa, joka lanseerattiin 1995. Noin vuonna 1996 Omega siirtyi käyttämään itselleen modifioitua koneistoa kaliiperista, sen numero on 1120. Usein puhutaan, että Omega 1120 on sama kuin 2892-2, mutta se ei tarkalleen ole totta, sillä koneistoon on todellakin tehty muutosia. Omegassa on jousikotelon akselille 2 lisäkiveä eli kiviluku on 23. Vetopainon laakeri ja automaattisilta ovat omansa ja rattaat ovat eri hammasluvulla eli jos Omegaan laittaa ETA rattaan, kello ei käy mitenkään aikaa. Omega valmisti koneistosta myös GMT-versiota, cal 1126. Vuodesta 1995 lähtien kaikki Omega koneistot ovat aina COSC sertifioitu eli kronometrejä.

Omega luopui 1120 koneistosta noin 2005. Omega valmisti 1120 koneiston pohjalle myös ensimmäisen sukupolvan Co-Axial koneistonsa 2500. Siitä tehtiin kaiken kaikkiaan 4 versiota (jotka erotellaan kirjaimilla perässä A, B, C ja D). Ensimmäinen Co-Axial 2500 tuli markkinoille 1999 ja 2500D koneisto julkistettiin 2008. Sen tuotanto päättyi noin 2012, kun Omega otti käyttöön koneiston 8500.


Kelloteollisuuden uusi suunta

Swatch Groupin omistaja Nicolas Hayec halusi luopua tilanteesta jossa Swatch Groupin omistama koneistotehdas ETA tekee koneistot myös kaikille kilpailijoille. Päästäkseen pois asetelmasta, jossa ETA:lla on monopoliasemasta, se vapautti vuonna 2002 koneistojen: ETA 2801-2 (vedettävä miesten 11,5"'), ETA 2824-2, ETA 2892-2, ETA 2671 (naisten automaatti 7,72"') ja ETA 7750 (Valjoux auto-crono) kaliperien ja niiden versioiden patentit yleiseen käyttöön. Ideana on, että tehtaan tulevaisuuden kaliiperit, joiden valmistus oli jo alkamassa, eivät ole kaikkien valmistajien yhteiskäytössä. Vapautettuja koneistokaliipereja alkoi valmistaa esim sveitsissä Sellita, Soprod sekä STP(=Sveitissä kasattu, Kiina osat), lisäksi Seagul Kiinassa tekee koneistoista omaa kopiota. Ideana oli, että ne toimittavat koneistot muille kellomerkeille. ETA on asettanut useammankin takarajan koneistojen myynnin loppumiselle, mutta se on monta kertaa siirtynyt oikeusistuimissa eteenpäin. Viimeisin raja oli 2010. ETA on myynyt varaistoistaan ulos koneistoja 2010 jälkeenkin, koska oikeusprosessi on yhä kesken ja tehdas on halunnut eroon vanhasta tuotannostaan. Luomalla uudet kaliiperit, se on päässyt asiassa eteenpäin, sillä se ei ole enää velvollinen toimittamaan uusia koneistoja muille tehtaille.

Osana eriytymisprosessia on myös koneistojen varaosat. ETA tehdas ei enää toimita varaosia kuin yhteistyökumppaneilleen eli kellotehtaille, joille se myy koneistoja. ETA on myös luopunut vanhasta tunnistekoodi-systeemistä, jossa joka osalla on osanumero (esim vetoakseli 401) ja kaliiperi 2824-2. Nämä mainittiin (tai sarjan peruskoneiston kaliiperi 2801-2) osan pakkauksessa, kalotissa. Uusi osanumero on T391039785, eikä se viittaa mihinkään, se on vain numero. Ilman oikeutta pääsyyn tehtaan tukisivuille et tunnista osaa vaikka se olisi sinulla. Kun vanhat varaosat tukkujen varastoissa ehtyvät, ETA koneisto ei enää olekkaan vain yleiskoneisto, johon saa osia tuosta vaan ja tukut alkavat myymään kloonien osia ja vaarana on sekoittuminen. ETA on lopettanut myös koneistoissaan vanhan Incablocin käytön, sen koneistoissa on Novodiac-iskusuoja ja vanha Inca on Sellitan osa.

Hayecia on syytetty usein ahneudesta, päsmäröinnistä ja vaikka mistä, mutta SG:n strateginen päätös sai aikaan räjähdyksen, joka on palauttanut kellomaailmaan diversiteetin, jota ainakin kelloharrastajat ovat kaivanneet. 90-luvulla vielä ostaessasi useita luxusbrändejä (Breitling, IWC, Panerai) ostitkin vain brändiä, joka käytti ETA koneistoa ja maksoit merkistä moninkertaisen hinnan. Enää kellon hankkija ei maksa brändistä vaan myös muutkin, kuin huippu luxusbrändien ostajat pääsevät valitsemaan oikeasti kellon lisäksi koneistoa.


Uuden sukupolven koneistot

Itse 2824-2 koneistoa muutettiin jo noin 2007 ja aiemmin iskusuojana ollut Incabloc-iskusuoja muutettiin Novodiac-iskusuojaksi (kolmiapila-jousi). Nyttemmin (n. 2017) Incabloc-iskusuojan käyttö on lopetettu, varastojen tyhjennyttyä. Jos vanhasta kellosta on iskusuojan kivi hukassa tai sen jousi rikki, voi kelloon toki vaihtaa Novodiacin istukkoineen, se menee paikoilleen heittämällä. Kellohuollolla on toki Incaa varastossa vintage-malleja varten. 2010 myös kellon jousta ja jousikoteloa muutettiin, kelloon tuli vähän lyhyempi jousi, käyntivara muuttui aiemmasta 42 tunnista 38 tunniksi.

ETA on jo siirtynyt eteenpäin ETA 2824-2 koneiston valmistuksesta. Koneistoa tosin vielä löytää joistakin suhteellisen uusistakin kelloista, sillä sitä on tehty paljon varastoon. Koneisto on kuitenkin jo poistettu ETA sivuilta tuotannossa olevien listoilta. Tehtaan uudelle koneistolle, joka pohjautuu malliin on annettu uusi kaliiperinumero C07.xxx. Koodissa alkuosa C07 on koneistoperhe eli koneistoon 2824-2 pohjaavat koneistot, jälkiosan ensimmäinen alanumero (x) kertoo koneisto käyntilaitteen, seuraava mallin (Esim 1 = 3 osoitinta+kal 2824-2; 2=3os+DD, 2836-2; 4= 3os.+DD, 2834-2). Viimeinen numero on versio eli jos koneistoa parannellaan numero muuttuu, nyt käytössä 1.

ETA C07 jpg Kuvassa ETA Powermaticin käyntilaite. Ankkuri ja käyntiratas ovat muovia.

ETA C07

ETA C07 jpg Kuvassa Certina Powermatic 80 eli ETA C07.111.

C07.6xx on uusi koneisto, joka on perinteisellä sveitsiläisellä ankkurikäynnillä (kaliiperin 2824-2 korvaaja). C07.1xx on Powermatic koneisto uudella käyntilaitteella, muovisilla käyntilaiteosilla. C07.7xx on Powermatic koneisto pii-käyntilaitteella ja pii-spiraalilla eli kello on suojattu täysin magnetismilta. ETA:n Powermatic koneisto on rakennettu 2824-2 perustan pohjalta ja kehitetty siitä eteenpäin, siinä on hyvin paljon eri osia. Vaikka näyttää liki samalta, se on hyvin erilainen. Koneistojen 2824-2 ja C07 taajuus on eri, joten rattaat ovat eri hammasluvuilla. Koneiston käyntitaajuus on pudotettu 28.800sta 21.600, jotta käyntivaraa on saatu nostettua. Taajuuden muutos ei ole yksin riittänyt 80 tunnin käyntivaraan, vaan koneistossa on myös uusi, pidempi jousi. Kellon jousikotelo on halkaisijaltaan sama, joten jousi ja kotelonakseli ovat täysin erilaiset. Osien nykyaikainen valmistustarkkuus tarjoaa, että alemmallakin taajuudella saavutetaan helposti kronometritarkkuus. Tämän osoituksena Certina ja Tissot julkistivat Powermaticin COSC-kelloja.

C07.111 on ETA koodi kaliiperille, mutta se on nimetty Certinalla ja Tissotilla nimellä cal 80 (80.111). Nimi 80 tulee 80 tunnin käyntivarasta. Swatch Groupin ja ETA:n idana on rakentaa omat koneistot omille merkeille, jotta SGn kelloissa ei ole samoja koneistoja kuin sen kilpailijoiden kelloissa, joilla taas on käytössä esim Sellita SW200-1 tai SW220-1. C07 koneistossa ei ole lainkaan rukkaosoitinta, vaan spiraali on tarkkaanmitoitettu, mutta käyntiä voi toki hienosäätää liipottimen kehältä +/-30s/d. Isona huomiona voidaan mainita, että kaliiperin C07.111 ankkuri ja käyntiratas on tehty "synteettisestä" materiaalista (material synthetique). Tämä materiaali on jonkinlaista muovia, se on jo kuitenkin uuden sukupolven, 2019 alkaen, C07.711 koneistoissa vaihtumassa piiksi. Samoin kellon spiraali on muuttumaksi piiksi. Pii-spiraalin tulo käyntilaitteeseen tarkoittaa että koneisto on liki täysin suojattu magnetismilta. Pii-osien tunnuksena esim Tissot käyttää taulussa sanaa Silicum. Pii on englanniksi silicone, mutta se voi antaa kuluttajille väärän kuvan materiaalista (silikonirannekkeet tai -rinnat) ja sen luonteesta. Alkuun kelloissa oli halvan näköinen maalattu, kuin mattamustalla spreijattu vetopaino. Tämän vuoden (2020) alussa ETA päätti muuttaa vetopainon takaisin nikkelöidyksi. Uudella käyntilaitteella olevat koneistot ovat käytössä vain merkeissä Certina, Tissot ja Mido.

ETA C07641 jpg Hamilton H-10 eli ETA C07.641, uusi koneisto sveitsiläinen ankkurikäynti.

 Rukkauslaite jpg Tissot ja Certina myyvät valtuutetuille huolloilleen laitetta, jolla uusia C07-kelloja voi rukata turvallisesti.


ETA A31

Uudet Longines koneistot, kuten ensimmäisenä 2019 lopulla julkistettu L893.5, on ETA:n tekemää uutta A31-sarjaa  ETA A31.501. Koneisto on tehty 2892-2 pohjalta, kuten C07 on tehty 2824-2 pohjalta. Koneisto-sarjaan on tulossa useita eri konstruktioita koneiston pohjlta. A31.501 on pikkusekuntikello ilman kalenteria, suunnattu vintage-henkisiin kelloihin. Käyntitaajuus on 25.200 A/h, 27 kiveä, Novodiac-iskusuoja ja käyntivara on kasvatettu 64h. Koneisto on mitoiltaan sama kuin edeltäjänsä 11,5'" eli 25,6mm. Koneistossa pikkusekunti.

Muista sarjan koneistoista mainittakoon A31.L01 (L888.2, 3os+D), A31.L11 (L888.4, 3os+D), A31.L91 (L897.2, 3os+DDD)


Sellita

Sellita jpg Sellita SW220-1 (tuplakalenteri, vastaava kuin 2836-2) Oris koneistona, jossa viininpunaiseksi maalattu vetopaino.

Sellita Watch Co on uusista koneistotehtaista merkittävin. Se on perustettu 1950. Sellitan tuotantolaitos sijaitsee La Chaux-De-Fondsissa. Nykyään itsenäisenä koneiston valmistajana toimiva Sellita on aiemmin toiminut ETAn aputehtaana ja sopimusvalmistajana, se on kasannut ETAlle koneistoja alihankintana. Vaikka esim Sellita SW200-1 ja ETA 2824-2 on tehty samoista piirrustuksista ja koneistojen tekniset speksit ovat samat, ne eivät ole sama koneisto. Koneistoihin on tehty myös tarkoituksella eroavuuksia, jotta mallit pysyvät puhtaina ja osat eivät sekoitu. Sekoittuminen esim rattaissa voisi saada aikaan toleranssiongelmia, joista kukaan ei ota selvää. Koneistoissa rattaiden hammasluvut on erilaisia, joten ETA osia ei voi käyttää Sellitassa tai toisin päin. Myös sillat kiinnittyvät pohjaan erilailla, joten niitäkään ei voi käyttää ristiin. Sellita 200-1:ssa on myös yksi lisäkivi verrattuna ETA 2824-2 koneistoon, se on jousikotelonsillassa. Hyöty siitä on sematiikkaa, usein osa kuluu kruunurattaanlaakeroinnista. Monet kellon osat ovat kuitenkin Sellitassa yhä samoja kuin ETA koneistossa (liipotin, kivet, rukkalaite, iskusuoja, jousi ym), sillä niitä tekevät niihin erikoistuneet tehtaat kuten Nivarox, joka kuuluu myös ETAn kanssa Swatch Group konserniin. On turha tehdä vertailua ETA ja Sellita koneistojen välillä, aivan kuten ETA, Sellita käy erinomaisesti.

Sellita päivitti koneistojaan vuonna 2010 ja sen merkkinä koneiston perässä on -1. Pelkästään koneistosta SW200-1 tehdas ilmoittaa tuotannossa olevan 12 eri versiota.

Tehtaan tuotantosarjat ovat: SW100 (naisten, ETA2671), SW200 (ETA2824-1), SW215 (vedettävä edellisestä), SW300 (ETA2892-2), SW400 (SW200 isommalla 31mm halk), SW500 (ETA7750), SW510 (SW500 siirretyillä laskijapaikoilla), SW600 (SW500 pohjaan tehty automaatti) ja SW1000 (naisten, ETA2000)


Listaus koneistoista

Modernit ETA koneistot ja sen edeltäjät 60-luvulta sekä Sellitan valmistamia versioita.

Kaliiperi Taajuus käyntivara kiviä muuta Näyttö ikä
2452 18.000 42h 17, 21, 25, 30 Ei pikasiirtoa 3+D 1958-65
2472 18.000 42h 17, 21, 25 Ei pikasiirtoa 3+D 1965-68
2782 21.600 47h 17, 21, 25 Pikasiirto 3+D 1968-79
2824 28.800 40h 17, 21, 25 Pikasiirto 3+D 1971-79
2824-1 28.800 40h 17, 21, 25 1. päivitys 3+D 1979-82
2824-2 28.800 40h, 38h 17, 21, 25 2. päivitys 3+D 1982-2015
2836-2 28.800 40h, 38h 17, 21, 25 Tuplakalenteri 3+DD 1982-2015
2834-2 28.800 40h, 38h 17, 21, 25 Iso viikonpäivä 3+DD 1982-2015
C07.111 21.600 80h 23 Rukkaus liipottimelta 3+D 2015->
SW200 28.800 40h 26 Sama kuin 2824-2 3+D 2007-2010
SW200-1 28.800 38h 26 1. päivitys 3+D 2010->
SW220-1 28.800 38h 26 Tuplakalenteri 3+D 2010->
2892 28.800 42h 17, 21 13"' 3+D 1975-83
2892-2 28.800 42h 21 1. päivitys, 11.5"' 3+D 1983-2000
2892A2 28.800 42h, 38h 21 2. päivitys 3+D 1999->
SW300 28.800 42h 21 Klooni 2892A2 3+D 2007-2010
SW300-1 28.800 38h 21 1. päivitys 3+D 2010->

Luotu 4/2020 HL