www.kellohuoltoloppela.com

High speed koneistot

Longines jpg Longinesin Ultra-Chron Chronometer koneistolla 431.

Historia

Aina 50-luvun lopulle asti käytännössä kaikki koneistot toimivat käyntitaajuudella 18.000A/h. Vuonna 1960 Eterna toi markkinoille naisten kaliiperin 1437. Ovaalin muotoinen koneisto (13,04x15,15mm), joka toimi taajuudella 21.600A/h. Koneiston mahdollisti juuri kehitetty paimoruuviton/ sileä berilliumpronssi liipotin. Koska koneisto oli pieni, liipottimen kokoa kompensoitiin nostetulla taajuudella. Pian huomattiin, että tulokset ovat hyviä ja sama toimi myös miesten kelloissa, mitä korkeampi taajuus, sen tarkempi kello. Enää tarkkuuden kannalta ei ollut ratkaisevaa liipottimen halkaisija ja massa, vaan liipottimen käyntitaajuus. Tästä alkoi kehitys, joka tunnetaan käyntitaajuus kilpailuna.

Osien kestävyyden kannalta huomattiin, että käytännössä maksimaalinen ja järkevä taajuus on 5Hz eli 36.000A/h, muutoin käyntilaitteen osat menevät tapeiltaan niin ohuiksi, että tulee kestävyysongelmia ja nopea liike pilaa käyntirattaan ja liipottimen öljyt nopeasti. Ensimmäinen 36.000A/h koneisto oli A.Schildin cal 1852 vuoden 1966 alkupuolella. Kyseessä oli  Girard-Perregaux kello. Koneisto oli G-P, Doxa, Eberhard, Favre-Leuba ja Zodiac tehtaiden yhdessä rahoittama yhteisprojekti, jonka koneistotehdas A.Schild toteutti. Toisena markkinoille puolisen vuotta perässä tuli Longinesin Ultra-Chron. Longinesin Ultra-Chron nousi isoimmaksi tarkkuuskello brändiksi 60-luvulla. Eterna ja sen koneistotehtaana toiminut ETA johtivat kehitystyötä toisaalla. Peruskelloissaan Eternan taajuus oli pääsääntöisesti 21.600A/h ja ETAn muille myymissä koneistoissa taajuus oli 18.000 aina noin 1968 asti. High speed -koneisto oli erikoisprojekti, jolla oli tarkoitus kerätä kunniaa, useimmiten koneistoa käytettiin kronometreissä, joita valmistettiin vain pieni erä. ETA on eniten valmistettu high speed -koneisto. Edellä mainittujen lisäksi nopeita taajuuksia kehittelivät myös Zenith ja Movado. 5Hz koneistoja valmistettiin vain näytösmielessä pieniä eriä, poislukien ehkä Zenithin El Primero koneisto. Myös 28.800 on luokiteltu high speed koneistoksi, mutta koska tuosta taajuudesta tuli nykykellojen standardi, tuolla käyntitaajuudella ei yleisyytensä vuoksi ole samaa gloriaa kuin 36.000, joka on erittäin harvinainen ja siten jo itsellään luxusta. Käyntitaajuuksissa päädyttiin 4Hz taajuuteen, joka käytössä luotettavampi, se on ollut modernien kellon koneistojen ETA 2824-2, ETA 2892-2 ja ETA 7750 käyntitaajuus. Luonnollisesti sama taajuus löytyy myös muista vastaavista koneistoista kuten Sellita. Vaikka luotettavuus aina mainitaan tekijänä, miksi mielummin 28.800 kuin 36.000, en ole kuullut että esim El Primeroa vaivaisisi käyntilaitteen osien rikkoutumisherkkyys. Rolex kuitenkin ehdottomasti vaati, käyttäessään Daytonassa Zenithin El Primero koneistoa, että käyntitaajuus on muutettava 28.800. Näin myös tehtiin.

Mikä ero on 28.800 ja 36.000 välillä? Kun kello askeltaa 28.000A/h silloin kellon sekuntiosoitin askeltaa yhden sekuntin sisällä 8 askelta ja kun taajuus on 36.000 silloin askellus on 10 askelta. Osoitin liikkuu siis tasaisemmin ja erillisiä askelia on vaikeampi erottaa. Jos seuraa rinnakkain molempia kelloja, eron huomaa. Vastaavasti 18.000A/h kello askeltaa 5 askelta, kun sitä vertaa 36.000, meno on jo selvän nykivää, kuin vertaisisi quartz-kelloa ja mekaanista kelloa.

Taajuuskilpa päättyi käytännössä 1972-73 äänirauta kellojen tuloon markkinoille. Tämän jälkeen koneistoja käytettiin lähinnä varaston poistoina, ei osana mitään tarkkuuskilpaa. Paristokäyttöinen äänirautakoneisto ESA 9162 toimi taajuudella 300Hz, joka tietenkin löi kirkkaasti tarkkuudessa kaikki mekaaniset kellot. Taajuuskilpa mekaanisten osalta päättyi ja tarkkuuskilpailu siirtyi quartz-kelloihin. Mekaanisissa kelloissa standardiksi tuli taajuus 28.800. Äänirauta koneistot ja ensimmäiset sveitsiläiset quartz-koneistot valmisti ESA, se oli ETA tehtaan paristokäyttöisten koneistojen yksikkö. Se oli ostanut 12 kellotehtaan yhteisostona jo vuonna 1966 lisenssin Bulovan omistamaan äänirautakellon patenttiin. Mukana olivat Omega, Eterna, Certina, Tissot, Longines, Rado, Derby, Zenith, Movado, IWC ja Baume & Mercier. Kehitystyöstä johtuen koneisto tuli ulos markkinoille vasta 1972 ja kellot kauppoihin vasta 1973. Ääniraudan patentti oli vain kymmeneksi vuodeksi, päättyen siis jo 1976. Patenttia ei koskaan uusittu, johtuen kehitteellä olleista quartz-koneistoista, jotka olivat taas reilusti tarkempia, kun äänirauta koneisto ja paljon edullisempia valmistaa. Quartz-kellon toiminta perustuu haarukaksi leikatun quartz-kiteen värähtelyyn, kun siihen johdetaan sähköä. absoluuttisesti oikein leikattuna se toimii taajuudella 32kHz eli tarkalleen 32.768Hz. Kaikki quartz-kellot toimivat tällä samalla teoreettisella taajuudella, se on siis quartz-kiteen värähtelytaajuus. Virhe kiteen leikkauksessa, johtaa käyntiheittoon ja epätarkkuuteen, mutta tämä tarina on jo aiheemme ulkopuolella, mutta näin mekaaninen kello oli 70-luvulla jo tuomittu, epätarkkana kapineena historian romukoppaan.

36.000 koneistot

AS 1852, 1854, 1855 ja 1920

GP jpg Girard-Perregauxin cal 42, joka on AS 1854.

A.Schild oli koneistojen valmistaja/ koneistotehdas ETAn tapaan ja se teki koneistoja muille. Sen High Speed koneisto oli ensimmäinen markkinoilla. Koneistoa valmistamisen rahoittivat seuraavat tehtaat: Eberhard, Doxa, Favre-Leuba, Girrard-Perregaux ja Zodiac ja se oli vain näiden käytössä 60-luvulla. 70-luvulla, vuosikymmen myöhemmin esim Lucien Picard, Cyma ja Hamilton käyttivät koneistoa, kun se oli jo kehityksen kärjestä pudonnutta teknologiaa. Koneistot: AS 1852 ilman kalenteria, AS 1854 kalenterilla ja AS 1855 tuplakalenteri. Koneisto pohjautuu AS 1717 koneistoon, joka on eri rattailla ja käyntilaitteella, se toimii taajuudella 18.000.

Kaliiperi 1920, vuosina 1970-74. Koneistoa käytti ASSA Chronospeed (ASSA = A.Schild SA tehtaan oma prototyyppi ja kokonainen kello). Alkuperäiset tehtaat käyttivät koneistoista omia kaliperikoodejaan, eivät AS kaliiperia.

AS koneistoon ei saa enää osia, tehdas suljettiin jo 1982.

Longines 430, 431

Longines 431 jpg Longines 431.

Longines esitteli kellonsa Ultra-Chron 1966 joulukuussa ja se hiuksenhienosti toinen markkinoilla AS koneistoa käyttäneen Girard-Perregauxin jälkeen. 430 oli ilman kalenteria ja yleisempi 431 kalenterilla. Longines teki 70-luvulla vielä koneistosta version 6641 ja 6651, jossa taajuus on laskettu 28.800A/h. Koneistoa käytti myös Zodiac.

Longines ei toimita koneistoon enää mitään osia. Käytetyt koneistotkin alkavat olla eBaylla luokkaa 250-300€.

ETA 2732, 2734 ja 2738

Ebel Fast Beat jpg Ebel Fast Speed, jossa ETA 2734

ETAn koneistosarja, joka esiteltiin 1969 on suurin valmistuserä, koneistoja tehtiin 50.000kpl. Koneisto oli käytössä mm Eterna, Cyma, Doxa, Mido, Technos, Titoni, Zenith, Ulysse Nardin ja Ebel. Kyseessä oli ETAn top of the line koneisto ja sitä käytettiin vain kellotehtaan luxusmallissa. Koneistot olivat kronometritestattuja, poislukien 1972 jälkeen valmistetut, ne olivat varastojen poistoa. Koneistoon ei tiettävästi ole tarjolla enää mitään osia, nämä osat ovat aikanaan menneet aina kyeisen kellotehtaan kautta, niitä ei ole ollut yleistukuissa. Huomioitavaa kuitenkin on, että rattaita, siltaosia ja käyntilaitetta lukuunottamatta muut osat olivat samoja, kuin 27xx-sarjassa. Ainakin Eternalla, Zenithillä ja UN:lla oli kellosta vain kellotehtaan oma kaliiperinumero koneistolle. Kaliiperit: ETA 2732 ilman kalenteria, ETA 2734 kalenterilla ja 2738 tuplakalenterilla.

ETA high speed koneistoon ei ole tarjolla kaliperikohtaisia osia. Ne on aikanaan myyty kellotehtaan kautta, ei varaosa tukusta. eli jos kyseessä on Eterna, varaosat ovat olleet Eterna-osia eivät ETA osia. Osa koneiston osiasta on 27xx-sarjan yleisosia, mutta nekin alkavat olla jo loppu, mutta käytettyjä esim 2783 ja 2789 koneistoja on paljon tarjolla suht' edullisesti.

Zenith El Primero 3019PHC, 3019PHF ja 400

Zenith El Primero jpg Zenith El Primero cal 400.

Zenithin kuuluisa automaatti-kronografi on nykyään se kuuluisin 36.000 koneisto. Koneisto on yhä vieläkin tuotannossa. Tuotanto ei ole ollut yhtäjaksoista, sillä Zenith ei valmistanut itse mekaanisia kelloja 80-luvulla, mutta myi koneistoa muille, kuten esim Ebelille. Nykykoneistoja erilaisinen versioineen Zenithillä on lukuisia, mutta ne pohjautuvat alkuperäiseen 3019PHC koneistoon.

Zenith ei enää myy varaosia yleisesti.

Movado (Zenith) 405 ja 408

Zenith 405 jpg Zenith 408 eli Movado 408.

Movado toi markkinoille 408 koneiston markkinoille vuonna1968 ja käytti itse sitä vuoteen 1972 asti. Kello on Movadona Euroopassa harvinainen, sillä merkkiä myytiin ajankohtana vain Pohjois-Amerikkaan, mutta kelloja, joissa on koneisto voi löytää Euroopassa Zenithinä. Zenith, joka kuului samaan MZM-konserniin kuin Movado, osti siltä koneistoa 1969 alkaen ja alkoi käyttää sitä omissa kelloissaan aina 1974 asti. Koneistoista 405 oli tuplakalenterilla ja 408 oli normaali kalenteri. Koneistossa on kalenterille pikasiirto. Zenith käytti kelloa AF/P kelloissa. Kaliiperin 405 tunnistaa siitä, että se oli Zenithin ainoa tuplakalenteri.

Zenith ei enää myy varaosia yleisesti. Movadona koneistoon, ei saa mistään osia.

Japanilaiset

Citizen 7230 jpg Citizen 7230.

Japanilaisistat tehtaista Citizen valmisti useita 36000A/h koneistoja. Citizenillä oli useita High speed-koneistoja: 7230, 7400, 7430, 7730, 7740 ja 7750. Citizen 7230 oli myös siitä erikoinen, että japanilaiset hakivat koneistolle sveitsistä 1970 COSC kronometritodistuksen. Citizen käytti taajuudella 36.000A/h toimivista kelloistaan nimeä Highness. Useimmat Citizenin 36.000 koneistot ovat tehtaan Leopard-mallistossa, mutta tehdas teki Leopardeja myös sisarkoneistoista, jotka olivat 28.800. Citizenin high speed -tuotanto sijoittui aivan 70-luvun alkuun alkaen 1970 ja päättyen noin 1975, ennen quartz-kellojen tuloa.

Seiko puolestaan oli tehnyt Seiko Lord Marvel 36000 kellon 5780-8000 jo vuonna 1967, mutta tämän jälkeen rajoitti taajuuden 28.800A/h kärkimallistoissaan Grand Seiko ja King Seiko.

Modernit kellot

Nykyään moderneissa kelloissa 36.000A/h toimivia kelloja, Zenithin lisäksi, on usealla luxus-brandi valmistajalla: Grand Seiko, Audemars Piquet, Blancpain, Piaget, Chopard jne. Monet luxusvalmistajat ovat esitelleet myös yli 5Hz koneistoja, esim Brequet on esitellyt 10Hz kellon eli se toimii taajuudella 72.000A/h. High speed -koneistot ovat tulossa myös kohtuuhintaisiin takaisin kelloihin, Longines toi laatukello-kategoriassa tänä syksynä (2022) markkinoille uuden version Ultra-Chronista, hintaluokassa alle 4000€. Longinesin uusi koneisto on kehitetty nyky Longines/ETA koneistosta (koneisto pohjautuu ETA2892-2 koneistoon) vain Longinesin käyttöön. Lisää varmaan on tulossa, sillä kelloteollisuus on menossa special edition kellojen suuntaan. Mainittakoon tässä myös, että Omegan Co-Axial pyrkii tarkkuuteen hieman erikeinoin, sen käyntitaajuus on vähemmän kuin perinteinen 4Hz / 28.800. Sen taajuus on 25.200A/h eli 3,5Hz. Koneiston tarkkuus tulee paremmasta käyntilaitteesta eli juuri tuosta Co-Axial käynnistä. Myös uusissa ETA koneistoissa kuten cal 80.111 on taajuus 3,5Hz ja myös näistä on tehty kronometreja. Nykyaikainen osien valmistus mahdollistaa suuremman tarkkuuden kuin 70-luvun alussa. Käyntitaajuutta kelloissa on laskettu, jotta kellon käyntivara on saatu nostettua suuremmaksi. Ratkaiseva yhtälö ja dilemma on: mitä suurempi käyntitaajuus, sitä enemmän käyntiratas pyörii ja samalla vetoa kuluu jouselta.

 


Luotu 10/2022 HL