www.kellohuoltoloppela.com

Kellon kalenteri ja sen toiminta

Ensimmäiset kalenterit tulivat kelloihin jo taskukelloissa ja 30-40-luvuille rakennettiin rannekelloja, joissa oli kalentereja, mutta ne olivat erikoiskoneistoja, enemmänkin tehtaiden taidonnäytteitä, eivät sarjavalmistettuja kelloja. Tavallisiin rannekelloihin kalenteri ilmestyi 50-luvun lopulla. Silloinkin kalenteri oli erikoisominaisuus, joka nosti kellon hintaa suhteessa kalenterittomaan versioon. 70-luvulle tultaessa kalenteri oli kelloissa jo liki standardi. Silloin sen pois jättäminen oli tehokeino, jolla esim juhlakelloissa haluttiin korostaa selkeyttä.

Omega jpg Kuvassa Omega 1012, 70-luvulta, ilman kalenterin peitelevyä. Ylhäällä kalenterinpidin, sen kärki 2 - 1 välissä. 13 kohdalla kalenterin siirtoratas. Akselin kohdalla (24) on pikasiirtoratas.

Kellon kalenteri on rengasmainen kiekko, jossa on numerot 1 - 31. Kalenterinsiirtoratas siirtää eteenpäin hammas kerrallaan kerran 24 tunnissa. Kalenterikiekkoa pitää paikallaan, sen hampaista, kalenterinpidin eli kirves, jotta päivä pysyy keskellä kalenteri-ikkunaa. Kellon taulussa on reikä eli kalenteri-ikkuna, josta näkyy kiekosta yksi numero kerrallaan. Alkuun kelloissa ei ollut kalenterin pikasiirtoa, jolla korjata, 31 päivää lyhyemmän kuukauden jälkeen, päivämäärä oikeaksi. Kalenteria asetettaessa kellon osoittimia piti pyörittää kunnes kalenteri näytti oikein. Koska kellojen kalenteri on mekaaninen rakenne, se vain siirtää kiekkoa yhden pykälän eteenpäin, eikä ole tietoinen montako päivää kuukaudessa on tai mikä numero näkyy aukosta. Moni sotkee asian kaksoisnäyttökellon eli ana-digin tai digitaalikellon nestekidenäyttöön, sellaisessa kellossa mikropiiri osaa huomioida kuukausien pituudet ja karkauspäivät, se ei ole kuitenkaan mekaniikkaa vaan mikropiiri. Osoitinnäyttöisen quartz-kellon kalenteri toimii samalla periaatteella kuin mekaanisenkellon eli se pitää manuaalisesti myös korjata.

Koska mekaanisenkellon kalenteri on mekaaninen, se ei tiedä missä kuukaudessa on 31, 30 tai 28 päivää, vaan kalenteri on korjattava aina kun kuukauden pituus poikkeaa 31 päivästä. Kalenteri pitää myös asettaa oikeaan, jos kello pysähtyy se ollessa poissa käytöstä.

1) Kalenteri, jäykällä siirtosormella

Aluksi 40-50-luvun koneistoissa oli yksinkertainen sormi/tappi, joka työnsi kalenteria, sen hampaista eteenpäin yksi hammas kerrallaan, joka 24. tunti. Kun sellaisella kalenterilla varustetun kellon osoittimia pyöritettiin vastapäivään, kalenteri siirtyi taaksepäin palaten edelliseen päivään. Jos tälläinen kello oli pysähtyneenä ja otettiin käyttöön, oli kalenterin ja ajan asetus aikaa vievä operaatio. Kalenterin asetuksessa osoittimia on pyöritettävä taulun ympäri ja kalenteri siirtyy, joka toisella kerralla, kun tuntiosoitin ohittaa kello kaksitoista kohdan. Esimerkissä 1. päivästä 15. päivään, osoittimia on siis pyöritettävä taulun ympäri 2x 14 eli tuntiosoittimen on ohitettava kello kaksitoista 28 kertaa. Jos päivämäärä on muutettava 1. päivästä 30. päivälle, asetus tapahtuu pyörittämällä osoittimia lyhyempää tietä vastapäivään. Kalenterin asetuksen jälkeen kello oli luonnollisesti vielä asetettava uudelleen aikaan. Jos kello oli käyttäjän ainoa, koko ajan käytössä, se pysyi kalenteriltaan oikeassa, ei suurta ongelmaa tietenkään syntynyt. Päivämäärä sekä aika oli toki korjattava aina sellaisen kuukauden kohdalla, jossa oli vähemmän kuin 31 päivää. Jos kello pääsi vaikka viikoksi pysähtymään, oli edessä kanenterinasetus turnajaiset. Kello vaati sen että käyttäjällä oli toinen kello, josta ottaa tarkka aika toimenpiteen yhteydessä, 60-luvulla tämäkin saattoi olla ongelma, toisin kuin tänään.

Eterna 1246UC jpg Eterna 1246UC tuotannossa 1950-54. Jäykkäsorminen siirtäjäratas (31-30 kohdalla).

2) Kalenteri, joustavalla siirtosormella

50-luvun lopulla kalenterikoneistoon tehtiin parannus, joustava siirtosormi. Se siirtää kalenteria eteenpäin normaalisti, mutta kun osoittimia pyöritetään vastapäivään, se ei palautakaan edellistä päivämäärää, vaan kalenterinsiirtorattaan siirtosormi joustaa ja päivä ei siirry takaisin päin. Tämä mahdollistaa sen että osoittimia ei enää tarvitse enää pyörittää taulun ympäri, vaan osoittimia voidaan kuljettaa edes takaisin, pyörittämällä kalenteri vaihtamaan ja pyörittämällä sitten vastapäivään esim kello yhdeksaan ja taas takaisin kahteentoista. Liikettä toistetaan ja renklataan osoittimia edestakaisin, kunnes saadaan haluttu päivämäärä. Eri koneistoilla on hieman erilainen mekaniikka ja kohta mihin pitää osoittimia pakittaa esim Certinalla tarvitsee pakittaa vain noin kymmeneen, mutta Zenithissä pitää pakittaa aina kello kuuteen asti. Niin tässä mallissa samoin kuin tuossa jäykällä siirtosormella varustetussa, kellon aika menee sekaisin, kun kalenteria pitää korjata ja se pitää asettaa uudelleen.

Kalenteri jpg Certina 25-651. Kellossa erikoisuutena kalenterinsiirtoratas, jossa sateliittiratas, jossa kalenterinsiirtosormi. Se siirtää kalenteria vain joka toisella kerralla ja ohittaa joka toisella kerralla kalenterikiekon hampaan eli välitys on eri kuin tavallisessa koneistossa. Kalenterinpidin on numeroiden 29-30 välissä.

3) Kalenteri pikasiirrolla

Koska tarkkaa kellonaikaa ei ollut 60-luvulla saatavilla niin helposti kuin tänä päivänä, oli pikasiirron kehittäminen kelloihin iso ja tärkeä uudistus. Se helpotti kellojen pitämistä ajassa. Jos kalenteria korjattiin ja aika otettiin sitten sekuntiviisarittomasta seinäkellosta tai vekkarista oli rannekellon aika vain vähän sinnepäin. Ensimmäiset pikasiirtomekanismit tulivat markkinoille jo 50-luvulla, mutta tämä alkoi varsinaisesti yleistyä kelloissa vasta 60-luvun puolivälissä. Ensimmäinen pikasiirron tekijä oli Eterna, kuten monen muunkin innovaation kohdalla. Usein kellotehtaat kehittivät koneistoja vanhan pohjille, eikä pikasiirron lisääminen vanhaan rakenteeseen ollut aina yksinkertaista tai edes mahdollista. Zenith sai pikasiiron kelloonsa vasta 1975 kaliperiin 2572C ja 2572PC, kun quartz-kellot olivat jo lyöneet itsensä läpi. Pikasiirto mahdollisti sen, että kello pysyi kokoajan oikeassa ajassa, kun kalenteri korjattiin oikeaan päivään. Aikaa vertailtaessa aikamerkkiin täytyi vain huomioida kellon heitto, ei sitä, että kalenteria säädettäessä kello oli asetettu aikaan vähän sinnepäin. Pikasiirto oli vallankumouksellinen keksintö, joka paransi ihmisten ranteessa olevan ajan tarkkuutta merkittävästi. 50-60-luvuilla tarkkaa aikaa annettiin toki radiossa, mutta silloinkin vain kello 12:00, jos sen missasi, niin seuraavana päivänä uudestaan, jollei kaverilla ollut tarkkaa aikaa. 70-luvulla radio alkoi antaa aikamerkkiä aina tasatunnein.


Pikasiirtomekanismien kirjo

Kalenterin pikasiirtomekanismeja on hyvin monia, sillä mekanismit patentoitiin, eikä kilpailijan patentoimaa voinut käyttää. Yleisin toiminto on kolme-toiminen akseli, sen tekninen toteutus tietenkin vaihteli tehtaittain.

Yleisin malli oli kolmitoiminen nuppi:
1) Nuppi alhaalla kellon käyttöasento, kelloa voi vetää tässä asennossa.
2) Pikasiirto, kalenteria voidaan asettaa.
3) Osoitinasetus, aika voidaan asettaa.

Nämä toiminnat on saatu aikaan lukuisilla eri konstruktioilla. Mutta kuten sanottu, myös muita systeemejä on käytetty:
1) Kalenterin pikasiirto tapahtuu erillisestä painimesta.
2) Kalenteri vaihtuu nuppia painamalla (Seiko, Tissot) . Nupissa kaksitoiminta asentoa. Normaali/veto ja osoitinasetus.
3) Nuppia vetämällä osoitinasetusasennossa (Omega). Nupissa kaksitoiminta asentoa. Normaali/veto ja osoitinasetus, kun nuppia vetää yläasennossa kalenteri vaihtaa.
4) Zenithin 2572PC, 3019PHC ja 400 kaliipereissa pikasiirto tapahtui 3. asennossa eli 1) nuppi alhaalla/veto 2) osoitinasetus ja 3) pikasiirto. Pikasiirto siirsi kalenteria pyöritettäessä kumpaan suuntaan tahansa.


Kalenterin salamavaihtaja

Itse kalenterinsiirtomekanismit on jaettu oikeastaan kahteen ryhmään 1) kalenterin salama-siirtäjät ja 2) normaalisiirtäjät, joista osa hitaampia kuin toiset. Salamavaihtaja on mekanismi, joka virittyy ja sitten kellon tullessa 24:00, se potkaisee jousen avulla päivän kerralla uuteen numeroon, ilman että kalenteri-ikkunasta alkaa näkyä, että numero on vaihtumassa. Tälläisiä ovat esimerkiksi Zenithin 2532PC alkaen käyttämä ja Midon käyttämät 60-luvun koneet sekä jotkin ETA-koneistot 60-luvulta kuten 2470. Näitä on käytössä yhä harvemmin, sillä ylimääräinen mekaniikka tuo kellolle yhden mahdollisen onglmatekijän lisää. Vaikka nykyaikaisissa koneistoissa kuten ETA2824-2 tai 2892-2 kalenteri vaihtaa nopeasti, ei kyseessä ole salama-siirtäjä, vaan nopeasti vaihtava siirtoratas. Näissä siirtosormi on tehty jouseksi kimmoisasta aineesta (berilliympronssi), joka jännittyy ja antaa siirrolle vauhtia, mutta itse siirto on havaittavissa kalenteri-ikkunasta. Joissakin hitaissa siirtäjissä kalenteri-ikkunassa saattaa pitkäänkin näkyä kahta numeroa, siirron ollessa kesken. Esim toisensukupolven quartz-koneistoissa kuten 1332 ja 1342 ei ollut lainkaan kalenterinpidintä, joten siirto oli todella hidas.

Zenith 2542PC jpg Zenith 2542PC, jossa siirtorattaan alla oleva mekanismi potkaisee kalenterin nopeaan vaihtoon. Ei pikasiirtoa.

Mido 1117PC jpg Mido 1117PC. Kalenterinsiirtoratas (klo 9:00) virittää vivun joka potkaisee kalenterin hammasta ja kalenteri siirtyy. Ei pikasiirtoa.

ETA 2824-2 jpg ETA 2824-2. Vielä nykyäänkin valmistettavan koneiston kalenterinsiirtorattaan siirtosormi on berilliympronssista tehty jousi, joka vaihtaa kalenterin erittäin nopeasti, mutta kyseessä ei ole varsinainen salamavaihtaja, koska siirtymän alun voi havannoida kalenterin ikkunasta.


Tuplakalenteri ja multikalenteri

Tuplakalenterilla tarkoitetaan kalenteria, jossa on sekä päivämäärä, että viikonpäivä. Tämä konstruktio nostaa koneiston korkeutta 2 - 3 milliä. Viikonpäiväkiekkoon, joka on laakeroitu tuntirattaanputken ympärille on viikonpäivät kirjoitettuna joko kahteen kertaan tai kahdella kielellä. Tuplakalenteri vaatii, että koneistossa on myös pikasiirto, sillä muutoin kalenteria ei voi saada asetettua oikealle päivälle ja päivämäärälle. Viikonpäiväkiekon alla on tähtimäinen ratas ja sitä varten on oma kalenterinpidin, joka pitää kiekkoa paikoillaan.  Viikonpäiväkiekolle pitää olla kalenterinsiirtorattaassa oma siirtosormi. Kaikissa tuplakalentereissa ei ole pikasiirtoa molemmille päivälle ja päivämäärälle. Tällöin osoittimia pyörittäen pitää saada näyttöön ensin oikea viikonpäivä ja sitten pikasiirrosta korjataan päivämäärä. Käytössä olevassa kellossa viikonpäivä ei tietenkään koskaan mene sekaisin, näin tapahtuu vain, jos kello pääsee pysähtymään.

Omega jpg Omega 781, jossa ontuplakalenteri.

Multikalenterilla tarkoitetaan koneistoa, jossa on enemmän kalenteritoimintoja kuin päivä ja päivämäärä. Tavallisimmin lisänä on kuukausi ja kuunkierto. Kuunkierto kiekko toimii kuten kalenteri, mutta tekee täyden kierroksen 27ssä vuorokaudessa. Myös multikalenterikellossa päivämäärä pitää korjata, jos kuukaudessa on eri määrä päiviä kuin 31. Niille jotka ihmettelevät onko sellaista mekaanistakelloa, joka huomioi kuukausien pitusvaihtelut. Kyllä on. Esim Jaeger Le Coultre on tehnyt sellaisen kellon, mutta tälläinen kello on erittäin harvinainen, ei-sarjatuotantoinen ja sanoisinko arvokas. Kello pitää lisäksi pitää kokoajan käynnissä, jotta kalenteri ei mene sekaisin.

Omega Speedmaster jpg Omega Speedmaster 1151, päivämäärä (keltainen osoitin), ylhäällä viikonpäivä ja kuukausi sekä 24h-näyttö (nuoliosoitin klo 9:00).


Vintage kellojen pikasiirrot

Mistä tietää onko kellossasi pikasiirto vai ei. Päältäpäin tunnistamatta kelloa, sitä on vaikea sanoa. Kun tietää merkin, voi päätellä edellä kuvaillusta millainen pikasiirto kellossa pitäisi olla ja voi varovasti kokeilla. Väkisin ei kannata lähteä nuppia repimään, jos asentoa ei tunnu löytyvän.

Joillakin merkeillä ei ole pikasiirtoa lainkaan 60-luvun kelloissa. Eterna oli kellomerkeistä edelläkävijä ja Zenith ja Certina olivat Matti-myöhäisiä. Pikasiirto tai sen puute toimii myös hyvänä ajoittajana kellon ikää arvioitaessa kelloa aukaisematta. Karkeasti voidaan kai sanoa, että vuosi 1965 toimii vedenjakajana asiassa. Vanhemmissa sitä ei todennäköisesti löydy,60-luvun puolivälin jälkeisissä alkaa toiminto löytyä, ei kuitenkaan kaikissa, moni merkki valmisti sekä pikasiirrolla, että ilman, jos vanhempia koneistoja oli vielä tehtaalla käytössä.

Certina: 60-luvun kelloissa ei ole pikasiirtoa. Merkin 70-luvun lopun (1976-78) kelloissa, joissa on viimeinen koneistossa 919 oli pikasiirto, samoin malleissa, jotka käyttävät ETA-koneistoa (1978-)
70-luvun Certina koneisto 919 omaa nykyaikaisista kelloista tutun toiminnon, jossa pikasiirto on nupin 2. asennossa nuppia pyörittämällä, kalenteria voi siirtää vain eteenpäin.

Zenith: 60-luvun kelloissa ei ole pikasiirtoa, vain kaliiperissa 2572C ja 2572PC, El Primero cronoissa sekä kelloissa joissa ei ole talon omaa koneistoa (ETA tai Movado). Näissä on aina ns ruutu-logo, ei tähteä (paitsi cronot).
2572PC ja El Primeron koneiston pikasiirto toimii, kun nuppia nostetaan kaksi pykälää ja pyöritetään nuppia. Toiminto korjaa kalenteria molempiin suuntiin.

Omega: 60-luvun malleissa on sekä että pikasiirrolla, että ilman. Pikasiirto Omegaan 1966 automaatti kalipereihin 563, 564 ja 565. Automaatti kellosta voikin päätellä, että jos on kalenteri pikasiirrolla, kello 60-luvun lopulta.
Omegan 560-sarjan pikasiirto vaihtaa, kun nuppi nostetaan 2. asentoon, silloin kalenteri siirtyy yhden päivän eteenpäin. nupin nosto ja alas painaminen toistetaan kunnes kalenteri näyttää oikein. Joskus nuppi nousee liikaa, kun halutaan vain siirtää osoittimia aikaan, tällöin kalenteria pitää renklata pitkään ympäri kiekon. 70-lukulaisessa 1000- ja 1010-sarjoissa pikasiirto toimii 2. asennossa nuppia pyörittämällä, se toimii molempiin suuntiin.

Eterna: Pikasiirto jo 50-luvun lopulta osassa malleja. Esim 1422UD tuotannossa 50-luvun puolivälissä.
Eternan 50- ja 60-lukujen koneistojen pikasiirto toimii nuppia alas painamalla, tällöin kalenteri siirtyy päivän eteenpäin. 70-luvun ETA pohjaiset koneistot omaavat nykyaikaisista kelloista tutun toiminnon, jossa pikasiirto on nupin 2. asennossa nuppia pyörittämällä, kalenteria voi siirtää vain eteenpäin.

Tissot: Pikasiirto 1965 jälkeen 782-1 ja 784-1 ilmestyneissä parannetuissa versioissa kalenterillisesta koneistosta, samoin 70-luvun koneistoissa 2461 ja 2481.
Tissotin kelloissa pikasiirto on toteutettu samaan tapaan kuin Eternalla, nuppia painetaan alaspäin ala-asennossa.

Revue: Vedettävässä 50-luvun 77CLD koneistossa ei ole pikasiirtoa, se on jäykällä siirtosormella. 1965 tuontantoon tulleissa MSR automaatti-koneistoissa T46 ja T56 on pikasiirto.
MSR-koneistojen, joissa on pikasiirto, toiminto toimii 2. asennossa eli kun nuppia nostetaan yksi pykälä ja pyöritetään nuppia, kalenteria voi siirtää vain eteenpäin.

Rado: Tehdas käytti ETA-koneistoja, joissa oli pikasiirto 60-luvun lopulta alkaen.
70-luvun ETA pohjaiset koneistot omaavat nykyaikaisista kelloista tutun toiminnon, jossa pikasiirto on nupin 2. asennossa nuppia pyörittämällä, kalenteria voi siirtää vain eteenpäin.

Longines: Pikasiirto 60-luvun lopulla (n. -67) kaliiperin 431 myötä.
Longines koneisto 430-sarja omaa nykyaikaisista kelloista tutun toiminnon, jossa pikasiirto on nupin 2. asennossa nuppia pyörittämällä, kalenteria voi siirtää vain eteenpäin.

Mido: 60-luvun koneistoissa ei pikasiirtoa. Pikasiirto 70-luvun malleihin ETA koneiston myötä.
70-luvun ETA pohjaiset koneistot omaavat nykyaikaisista kelloista tutun toiminnon, jossa pikasiirto on nupin 2. asennossa nuppia pyörittämällä, kalenteria voi siirtää vain eteenpäin.


Pikasiirrottoman kellon kalenterin asetus

Kun kello, jossa ei ole pikasiirtoa halutaan laittaa aikaan, pitää osoittimia pyörittää kunnes kello vaihtaa. Jos kello on ollut pysähtyneenä ja kalenteria pitää korjata useampia päiviä, ei osoittimia kuitenkaan tarvitse pyörittää kahta kertaa taulun ympäri. Kun kello vaihtaa, pakitetaan osoittimia esim klo 8:00 tai 9:00 ja uudelleen 12:00 jolloin se vaihtaa taas seuraavaan päivään. Zenithin kelloissa pitää pakittaa aina klo 6:00 asti, johtuen kalenterin salamavaihtajasta. Kun kalenteri on oikein pitää kello pyörittää aikaan huomioiden, että kalenteri vaihtaa yöllä 24:00 eli 12:00 PM. Jos on päivällä klo 13:00, osoittimia pitää pyörittää vaihdosta 13 tuntia eteen päin, jotta kalenteri vaihtaa taas seuraavan kerran yöllä.

Vanhimmissa koneistoissa, joissa on kiinteä siirtosormi kalenterinsiirtorattaassa, ei voi pakittaa, sillä silloin kalenteri vaihtaa voin takaisin edelliseen päivään. Jos kalenteri on 5 päivää jäljessä pitää osoittimia vain pyörittää ympäri taulua, kunnes oikea päivä näkyy. Kalenterin pakittamista voi tietysti käyttää hyväkseen, jos kello on edellä päivämäärää, niin osoittimista voi pakittaa oikeaan päivään.

Kuten on selvää, pikasiirron puute sotkee kellon ajan, kun halutaan asettaa kello aikaan. Tänä päivänä oikean ajan saaminen ei ole ongelma, mutta kun miettii 50- tai 60-lukua, jolloin ihmisillä oli yleensä vain yksi kello/aikuinen ja taloudessa ehkä herätyskello tai seinäkello, joista ajan sai noin minuutin tarkkuudella, aikamerkki tuli radiosta kerran päivässä. Pikasiirto oli vallankumous, joka tarkensi kellojen ajassaoloa merkittävästi, kun kellon ajkaa ei tarvinnut sotkea, kalenterin korjauksen yhteydessä.