www.kellohuoltoloppela.com

Vedettävät kronografikoneistot vintage-kelloissa 1940-70

Terminologia

Ensinnäkin on hyvä heti kärkeen erottaa kaksi termiä, jotka kuluttaja usein sotkee keskenään ovat: kronometri ja kronografi. Molempien sanojen juuret ovat kreikan sanassa cronos, joka tarkoittaa aikaa. Tässä artikkelissa käsitellään vain vedettäviä kronografeja, ei auto-kronoja, joista lisää toisessa artikkelissa myöhemmin.

Kronometri viittaa ajan mittaamiseen (meter/metri). Ajan mittaaja. Voidaan ajatella että kronometri on kuin metrin viivoitin, verrattuna käsivaralta arvioituun metriin. Sen idea on siinä, kuinka tarkasti kyseinen kello määrittelee ajan kulun. Termi kronometri on Sveitsin kelloteollisuuden yhteisen riippumattoman instanssin COSC rekisteröity tuotemerkki. Nykyään on Sveitsissä myös kaksi muuta riippumatonta mittausinstanssia METAS ja Time Lab, mutta niistä lisää toisessa artikkelissa. Tarkkuuskello.

Kronografi taas viittaa ajan mittaukseen pisteestä A pisteeseen B, mittaukseen paljonko aikaa on mittausjaksolla kulunut. Ajankulun piirtäjä (graph/grafi). Kello kertoo osoittimilla paljonko aikaa kului juoksijalla juosta 400m. Ajanmittaaja.

Kello voi olla luonnollisesti samaan aikaan molempia, kuten esimerkiksi Omegan kaikki 1995 jälkeen valmistetut kellot, myös kronografit ovat aina myös kronometrejä.


Historia

Kronografi-koneisto juontaa aina 1800-luvulle taskukellojen aikaan. 1900 alussa tehtiin ajanottokelloja (käsisekkareita) lähinnä ensin sotilaskäyttöön. Erityisesti tykistö tarvitsi tarkan tiedon ammuksen lentoajasta, jotta ammuksen lentoa voitiin laskea maaliin ja tehdä tarpeelliset korjaukset. Ensin ajanotto yhdistettiin taskukelloon, se lisäsi käytettävyyttä, kun ei tarvinnut kanniskella sekä taskukelloa, että käsisekkaria. Lopulta kronografi saatiin lisättyä rannekelloihin. Ensimmäiset rannekronografit tehtiin Ensimmäisen Maailman sodan aikana, ne olivat mallia mono-pusher eli vetonuppi oli samalla kellon ainoa painin. Kahden painimen kronogtafit tulivat noin 30-luvun puolivälissä. 40-luvulla, sotien jälkeen, kronografista tuli kelloissa kuriositeetti ja isojenpoikien muotilelu ja elinolojen parantumisen status symboli (Chronographe Suisse oli kronografi, erittäin ohuilla kultakuorilla). Kronografille oli oikeasti käyttöä vain tieteessä ja teollisuudessa ja niissäkin käsisekkari oli usein käytännöllisempi. Vasta 60-luku ja urheilu, eritoten moottoriurheilu, toi kuluttajille tarpeen mitata itse aikaa kisassa ja tällöin kysyntä lähti nopeaan nousuun.

Sveitsin kelloteollisuudessa kronografit olivat erikoisosaamista, eikä kellotehtaan kannattanut tehdä omaa koneistoa, kun kellojen myyntimäärät per merkki olivat hyvin suppeita. Usein valmistetut kronot laskettiin vain sadoissa kappaleissa. Moni tehdas teki kronografin vain jotta myyntiesitteeseen voitiin laittaa kuva siitä (mielikuva mainontaa). Kronografi koneistot valmistettiin siis keskitetysti muutamalla tehtaalla ja kaikki käyttivät niitä. Kellotehtaat ostivat ns raakakoneistoja, joka saattoi 40 luvulla olla vain viimeistelemättömiä osia, ilman liipotinta. Tehtaat viimeistelivät koneiston alusta loppuun, valitsivat käyntilaitteen, tekivät kiilloituksen ja muun viimeistelyn osille. Sama koneisto saattoi näyttää hyvinkin erilaiselta kellomerkistä riippuen.

Kuten taulukoissa olevista spekseistä voi huomata, kronografit eivät olleet mitään aikansa huipputekniikkaa (poikkeuksena 70-luvun auto-cronot). Liki aina koneistoissa oli minimi kivimäärät ja vaatimaton perustaajuus 18.000 tai max. 21.600. Miksi näin? Kronografin perustehtävä oli mitata aikaa, yleensä se oli pari kolme minuuttia ja risat. Mittauksen kannalta asiaan riitti mainiosti 18.000, koska käyntitaajuus ei vaikuttanut lyhyt kestoiseen mittaukseen. Vasta oikeastaan vesiurheilu (regattakellot) toi uusia vaatimuksia, joka olivat vesitiiviyteen liittyviä. Vasta Omegan Speedmaster Automatic 120m "Big Blue" 176.0004 toi 1972 kronografiin ensimmäistä kertaa uimavesitiiviyden.


Tunnetuimmat kronografi-tehtaat

Valjox 22 jpg Kuvassa Valjoux 22.

EP 42 jpg Kuvassa Exelsior Park 42.

Zenith 146D jpg Kuvassa Zenith (Martel) 146D

Muista kronografikoneistoista vielä mainittakoon alaviittenä Baumgartner, jolla oli runsaasti koneistoja tarkoitettuna halppikelloihin. Se koneistoja käytettiin laajalti käsisekkareissa, siinä oli nastakäyntinen koneisto ja laakerikivet usein vain liipottimen päätykivet (2). Käsisekkarit olivat lähinnä kello merkkien mainoksia, niiden koneisto oli siis BMG, kuoret tehtiin samoissa kuoritehtaissa kaikille ja tauluihin vain painettiin tilaajatehtaan nimi. Tämä siksi, että kellosta haluttiin mahdollisimman edullinen, koska pääkäyttäjät olivat usein urheiluseuroja, kouluja yms. Laadukkaimmissa käsisekkareissa oli Lemania-koneisto, jossa sveitsiläinen ankkurikäynti ja kiviä usein jopa 15.

 


Kronografien tyypit

Kronografien kaksi päärakennetta ovat column wheel eli tolpparelli kronografi ja cam switch eli kytkinvipu kronografi.

Column Wheel jpg Column wheel, EP42.

Column wheel tarkoittaa että kellon sillan päällä on susihampainen ratas, jossa on päällä tolppia.Painettaessa Start/Stop -paininta vipuun kytketty koukku vetää ratasta pykälän eteen päin, aina samaan suuntaan. Kun start on päällä kronografi käynnistyy. Kun stop on päällä, krono on pois päältä ja rattaan päällä olevissa tolpissa oleva väli mahdollistaa nollausvivun liikkumisen ja ajanoton voi nollata. Rakennetta pidetään designiltaan kauniina, mutta se on myös herkempi osa rikoille kuin cam switch. Esimerkkejä Column Wheelistä ovat alkuperäinen Valjoux-sarja, Excelsior Park 42, Lemania CH27 ja Martel.

Cam Switch jpg Cam switch, Omega 861.

Cam switch tarkoittaa että kellossa on kytkinvipu, joka mahdollistaa tietyn toiminnan asennollaan. Vipu sahaa edes takaisin kolmea asentoaan 1-2-3, Start - Stop - Zero ja takaisin. Yksinkertaisimmillaan kuten Landeronissa, vipu ja nollausvasarat ovat jopa yksi ja sama vipu. tämän rakenteen muodot eivät samallalailla kiehdo kelloharrastajia, mutta rakenne on idioottivarma, se ei mene koskaan käytännössä rikki, kun taas column wheelissä öljystä kuivalla koneistolla on iso rikkoutumis vaara.

Muilta osiltaan molempien kronografi mallejen rakenne on yhteneväinen. Tästä hyvänä esimerkkinä Lemanian CH27 C12 ja 1873 eli Omega 321 ja 861, joissa kronografikoneiston osat ovat yhteneväiset. Kuljetusenergia ajanmittaukseen kronografissa tulee yleensä rataskoneiston sekuntirattaalta, jonka sillan puolen pidennettyyn tappiin on kiinnitetty kuljetusrata. Se taas kuljettaa kiikkuvivussa olevaa ratasta. tolpparelli tai kytkinvipu taas säätelee, kuljettaako se kronon keskisekuntia. Keskisekuntirattaassa on sormi, joka aina kierroksen tehdessään siirtää minuuttilaskijan välitysratasta hampaan verran eteenpäin ja laskija siirtyy minuutilla eteenpäin. Koneistossa on jarru, joka menee pääle stop-asennossa, jotta kronon sekuntipysyy paikoillaan. Koneistossa oleva tuntilaskija on taulun puolella. Sitä kuljettaa jousikoteloon liitetty relli, eli se on erillinen laskija muusta kronosta, mutta se nollautuu ja pysyy paikoillaan oman jarruvivun avulla, kun on pysäytettynä.


Huolto

Vintage kronografien huolto on käytännössä aina haastavaa, koska useinkaan osia ei ole enää saatavilla. Osien saatavuuden puutteen vaikutus ei pääty onnistuneeseen huoltoon. Kellolla on myös huoltotakuu ja kellon pitäisi toimia myös vuosi kellon huollon jälkeen ja kellosepän on voitava pystyä tarjoamaan apua ongelmiin myös tämän jälkeen. Entä jos kellosta hajoaa jokin osa? Vaikka asiakas hyväksyy, että osat ovat hänen piikkin, kun näin on määritelty, mutta mistä ne osat, jos niitä ei ole edes  näköpiirissä. Useinmiten ei yksinkertaisesti ole järkevää ottaa vanhaa kronoa työn alle ja loputtoman harmin lähteeksi. Olen joskus törmännyt joskus tapaukseen että asiakas myönsi telkkaria katsellessaan leikkineensä kronolla, naksutellen aikansa start/stop/nollaus... homma päättyi tietysti osarikkoon. Kellosepän vika. Nykyään osaan hetikärkeen kertoa, että kellovanhus ei ole lelu.

Lemania Omegan takia on ainoa johon on saatavissa edes jotain osia uusina. Landeroniin on saatavissa osia kakkosmarkkinoilta eli eBaysta tai muualta netistä. Sama koskee Venus 188 tai Val 7734 koneistoja. Näitä on määrällisesti valmistettu paljon, joten osia pyöriin yhä maailmalla, mutta niissäkin näkyy jo pussin pohja. Martel- tai EP-koneistoihin ei ole yleensä saatavilla osia mistään, kukaan ei oikein halua luopua niistä, koska arvo vain kasvaa varastossa.

Vintage kronografien käyttö muuta kuin pyhäkellona ei ole kovin järkevää, jokainen osarikko voi johtaa siihen, että osaa ei löydy mistään edes isolla rahalla. Koska kelloihin ei saa osia, on niiden huoltaminen hankalaa, koska kelloseppä joutuu kellon kanssa vähän naimisiin. Jos asiakas maksaa huollosta ison summan rahaa ja syystä tai toisesta jokin osa rikkoutuu, muutaman kuukauden kuluttua huollosta, on selvää tyytymättömyyttä ilmassa, vaikka riskit ja asia olisi käyty aikanaan läpi. Tästä syystä vintage-kronografit käsitellään aina tapauskohtaisesti voidaanko ottaa työn alle. Kronografeista vain Omega 861 on sellainen, että siihen saa luotettavasti osia, koska Omega yhä tekee uusia 1861 osia.


Vedettävät kronografit

Valjoux

Kaikkien rannekronografien koko oli 13"' eli 30,0mm tai 14"' eli 31,3mm. Ensimmäisissä 40-luvun kelloissa Breguet-spiraali, myöhemmin tasospiraali. Incabloc yleistyi 50-luvulla vakioksi. 726 ja 736 saattoi olla myös Kif. Valjouxin koneisto on laajasti arvostettu koneisto, se on luotettava koneisto. Yleensä koneisto tilattiin ns raakakoneistona Valjouxilta ja kellotehdas viimeisteli itse koneiston haluamakseen. Vaikka Valjouxin päätehdas oli alkuperäinen Valjoux, se suljettiin ennen 2. tehdasta (joka valmisti 773x koneistot), koska tehtaan koneet ja laitteet olivat vanhemmat ja työtehokkuus pienempi kuin 2. tehtaassa.

Listassa tehtaan yleisimpiä kaliipereja.

Cal Vuosi Taajuus Laskimet Toiminta muuta Iskusuoja
23 1938-74 18.000 60s, 30 / 45min Column wheel Pikkusekunti, Breguet /tasospiraali Kyllä / Ei
72 1938-74 18.000 60s, 30 / 45min, 12h Column wheel Pikkusekunti, Breguet /tasospiraali Kyllä /  Ei
230 1946-74 18.000 60s, 30 / 45min Column wheel Pikkusekunti, tasospiraali, flyback Kyllä / Ei
720 1946-74 18.000 60s, 30 / 45min, 12h Column wheel Pikkusekunti, tasospiraali, flyback Kyllä /  Ei
23C 1946-74 18.000 60s, 30 / 45min Column wheel Pikkusekunti, tasospiraali, kalenteriosoitin Kyllä / Ei
72C 1946-74 18.000 60s, 30 / 45min, 12h Column wheel Pikkusekunti, tasospiraali, kalenteriosoitin Kyllä /  Ei
236 1974-> 21.600 60s, 30min Column wheel Pikkusekunti, tasospiraali Kyllä
234 1974-> 21.600 60s, 30min Column wheel Pikkusekunti, tasospiraali, kalenteri ikkuna Kyllä
726 1974-> 21.600 60s, 30min , 12h Column wheel Pikkusekunti, tasospiraali Kyllä
730 1974-> 21.600 60s, 30min, 12h Column wheel Pikkusekunti, tasospiraali Kyllä

Taulukossa 60s tarkoittaan kronografin keskisekunti laskija, 30 / 45min tarkoittaa, että kellon minuuttien laskijan täysikierros on joko 30min tai 45min. 12h tarkoittaa kellon tuntilaskijan täysikierros on 12 tuntia. Pikkusekunti on kellon ei kronografin sekuntiosoitin, joka on omassa pikkutaulussaan.

Valjouxin päätehtaan 14"' koneistoista tunnetuimmat ovat kaliiperit 22 ja 71, ne ovat kuten 23 ja 72, mutta halkaisija eri.


Valjoux II

Valjoux 2. tehtaan eli alkuperäisen Venus-tehtaan kronografit. Ensimmäinen kaliiperi 7730 oli identtinen Venus 188 koneiston kanssa, siihen tehtiin parannuksia kaliiperissa 7731. Kaikki 14"' eli 31,3mm halkaisija. 7736 ja 7737 ovat sarjan harvinaiset koneistot kumpaakin tehty vain muutama tuhat kappaletta. Valjoux II pysyi toiminnassa kauemmin, kuin itse päätehdas, koska tehdasta oltiin uudistettu rajusti 1966 jälkeen, kun se siirtyi Valjouxin hallintaan. Lopulta myös sen kohtaloksi koitui quartz-kellojen tulo markkinoille. Kysyntä tehtaan tuottelille yksinkertaisesti tyrehtyi. Tehtaan koneet ja laitteet 7730 tuotantolinjasta myytiin 1976 Poljotille Venäjälle. Poljot on tehty samoista piirrustuksista, mutta osat eivät ole yhteneviä. Koneiston sukulaisuuden toki tunnistaa helposti. Valjoux 7734 on Poljot 3133. Merkittävänä erona mainittakoon, Poljotissa on kalenteriratas toteutettu Certinan sateliittiratas patentilla.

Taulukossa on mainittu kaikki Valjoux II tehtaan kronogafit, paitsi auto-crono 7750, josta tarinaa toisaalla tällä sivustolla.

Cal Vuosi Taajuus Laskimet Toiminta Muuta Iskusuoja
7730 1966-73 18.000 60s, 30min Cam switch Pikkusekunti Incabloc
7731 1967-78 18.000 60s, 30min Cam switch Pikkusekunti Incabloc
7733 1969-78 18.000 60s, 30min Cam switch Pikkusekunti Incabloc
7734 1969-78 18.000 60s, 30min Cam switch Pikkusekunti, kalenteri Incabloc
7736 1969-78 18.000 60s, 30min, 12h Cam switch Pikkusekunti Incabloc
7737 1969-78 18.000 60s, Regatta kiekot Cam switch Regatta lähtö, ei pikkusekuntia Incabloc

*Regatta yachting timerissä on taulussa ikkuna, josta näkyy esim pallo tai kaista. Värikoodit voivat vaihdella kello merkistä riippuen, esim punainen, sininen, valkoinen. Se laskee 5min, 5min ja 5min, tällöin väri aina vaihtuu, kun 5min on täynnä, siitä kilpailun purjehtija tietää vilkaisulla mikä on tilanne startin alkamisen suhteen.


Venus

Venuksen tunnetuimmasta koneistosta 188 tuli vuonna 1966 Valjoux 7730. Venuksella oli tuotannossa useita koneistoja, joista useimmat olivat column wheel-kronografeja. Venuksen koneistoja käytti 40- ja 50-luvulla mm Heuer. Venus valmisti myös muita koneistoja kuin kronografeja, ne olivat vedettäviä peruskoneistoja. Venus koneistotehdasta ei pidä sotkea Venus kellomerkkiin, kyseessä oli täysin eri firma.

Taulukossa esimerkkejä Venuksen tuotannosta

Cal Koko Taajuus Laskimet Toiminta Muuta
150 13"' eli 29,0mm 18.000 60s, 30 / 45min Column wheel Pikkusekunti
152 13"' eli 29,0mm 18.000 60s, 30 / 45min, 12h Column wheel Pikkusekunti
186 13"' eli 29,0mm 18.000 60s, 30 / 45min, 12h Column wheel Pikkusekunti, kalenteri
175 14"' eli 31,0mm 18.000 60s, 30 / 45min Column wheel Pikkusekunti
183 14"' eli 31,0mm 18.000 60s, 30 / 45min, 12h Column wheel Pikkusekunti, kalenteri
178 14"' eli 31,0mm 18.000 60s, 30 / 45min, 12h Column wheel Pikkusekunti
188 14"' eli 31,0mm 18.000 60s, 30 / 45min Cam switch Pikkusekunti
199 14"' eli 31,0mm 18.000 60s, 30 / 45min Cam switch Pikkusekunti, kalenteri

Landeron

Landeron kronografi on 13,75"' eli 31,5mm.  48, 148 ja 248 0vat käytännössä sama koneisto pienin päivityksin. koneistoa valmistettiin 3,5 miljoonaa kappaletta vuosina 1937-70. Landeron oli edullisin kronografi koneisto, sen löytää Chronographe Suisse kellon sisältä ja muista edullisista kronografeista, kuten mienten merkkien omista kelloista, jotka ovat usein dublee- tai kromikuorisia Chronographe Suisse kelloja, jotka on vain brändätty jollekin pienmerkille. Itse Cronographe Suisse (=sveitsiläinen kronografi) ei ollut lainkaan kellomerkki, vaan markkinointikikka brändittömälle kellolle. Niitä valmisti lukuisa taho tilaten eri osat eripaikoista (koneisto, taulu ja kuoret).

Taulukossa esimerkkejä tuotannosta, Landeron teki myös laajalti mm fly back kronoja.

Cal Vuosi Taajuus Laskimet Toiminta muuta Iskusuoja
48 1938-45 18.000 60s, 30 tai 45min. Cam switch Pikkusekunti Ei iskusuojaa
148 n 1946-> 18.000 60s, 30 tai 45min. Cam switch Pikkusekunti, iskusuoja Incabloc
248 n. 1958-> 18.000 60s, 30 tai 45min. Cam switch Pikkusekunti, säädettävä ulkopää. Incabloc
50 1937-> 18.000 60s, 30 tai 45min. Cam switch Pikkusekunti, erilainen nollaus mek ei iskusuojaa
52 1937-> 18.000 60s, 30 tai 45min. Column wheel Pikkusekunti, erilainen toiminta ei iskusuojaa
150 n. 1946 -> 18.000 60s, 30 tai 45min. Cam switch Pikkusekunti, iskusuoja Incabloc
152 n. 1946-> 18.000 60s, 30 tai 45min. Column wheel Pikkusekunti, eril. nollaus, inca Incabloc

Landeronilla oli koneistoja eri halkaisijoilla, muutoin usein  sama koneisto, poikkeuksena 50 ja 52. Sarjat: 48, 49, 50 ja 51 koossa 13.75"'; 54, 55, 56, 57 ja 58 koossa 14"'; 52 ja 53 koossa 14.5"'. Sarjojen päivitysversiot olivat ensin sata (148) ja sitten kaksisataa (248).


Lemania

Lemanian koneistot olivat pääsääntöisesti kokoa 12"' eli 27,0mm, mutta tehdas teki 40-luvulla myös 30,0mm koneiston 30CH ja myös sen automaatti kronografi oli kokoa 30,75mm.

Tehdas päätyi kuitenkin valmistamaan vedettävät kronografit koossa 12"' eli 27,45mm.

Cal Vuosi Koko Taajuus Laskimet Toiminta Muuta Iskusuoja
13CH n 1940 13"' 29,3mm 18.000 60s, 30min Column wheel Monopusher Ei iskusuojaa
13CH P2 n 1940 13"' 29,3mm 18.000 60s, 30min Column wheel 2 paininta Ei iskusuojaa
27CH 1949-68 12"' 27,5mm 18.000 60s, 30min Column wheel Pikkusekunti Incabloc
27CH C12 1949-68 12"' 27,5mm 18.000 60s, 30min, 12h Column wheel Pikkusekunti Incabloc
1270 1950 12"' 27,45mm 18.000 60s, 30min Cam switch Pikkusekunti Ei iskusuojaa
1275 1950 12"' 27,45mm 18.000 60s, 30min Cam switch Pikkusekunti KIF
1276 1950 12"' 27,45mm 18.000 60s, 30min Cam switch Pikkusekunti Incabloc
1280 1950 12"' 27,0mm 18.000 60s, 30min, 12h Cam switch Pikkusekunti Incabloc
1872 1968 12"' 27,0mm 21.600 60s, 30min Cam switch Pikkusekunti Incabloc
1873 1968 12"' 27,0mm 21.600 60s, 30min, 12h Cam switch Pikkusekunti Incabloc
1883 1968 12"' 27,0mm 21.600 60s, 30min, 12h Cam switch Pikkusekunti, kuukierto Incabloc

Lemanian koneistoista 27CH on Omega 320, CH27 C12 on Omega 321. 27CH viittaa kaliiperin halkaisijaan milleissä. 40-luvulla oli tapana ilmoittaa kaliiperi joko milleissä tai linjalukuna. C12 viittaa luonnollisesti siihen, että koneistossa on tuntilaskija. Kuten Omega, myös Lemania otti 1949 alkaen käyttöön uudet kaliiperinumerot, jotka eivät enää viitanneet koneiston kokoon. Taulukossa olevien lisäksi Omega on tehnyt koneistosta 1873 monta erikoisversiota, mutta ne ovat Omega kaliipereja, ei Lemania. Kuten taulukosta voi huomata Lemanialla on kolme koneistoa linjaluvulla 12"' ja silti koneistojen millimitoissa on eroja 27,5mm; 27,45mm ja 27,0mm, tämä johtuu siitä että koneiston taulun puolen reunassa on pieni lippa, sitä ei mitata mukaan linjalukuun, mutta usein se otetaan mukaan mittoihin, koska se nyt on siellä. Lemania valmisti myös kaksi auto-cronoa, toisen yhteistyössä Omegan  (1340 = Omega 1040) kanssa toisen itse (5100 = Omega 1045). Lemanian auto-cronoista lisää omassa artikkelissaan.


Kirjoitus luotu 11/2022 HL