www.kellohuoltoloppela.com

Kronometri

Historia

Kronometri on kello, jonka käyntitarkkuuden on tarkastanut ja tuunnustanut virallinen, riippumaton instanssi. Kronometri sanan, ranskaksi chronometre etymologia on kreikan kielen sanassa cronos, joka tarkoittaa aikaa. Sana on latinalaistunut myöhemmin muotoon chronus, josta se on tullut ranskan kieleen. Metre taas viittaa mitoittamiseen/mittaamiseen. Yhdessa sanat tarkoittavat ajanmittaamista. Sanalla tarkoitettiinkin alkuun vain ajanmittaajaa ja Chronometre sanaa saatettiin 1800-1900 vuosisadan vaihteessa laittaa hyvinkin vaatimattomoman taskukellon tauluun. Nämä kellot eivät ole siis tarkkuuskelloja. Kaikki kumminkin muuttui 30-luvun lopulla, kun kellotehtaat alkoivat kilpailla keskenään observatorioiden järjestämissä käyntitarkkuuskilpailuissa. Sanasta tehtiin arvonimi erittäin tarkalle kellolle. Sellaisen tarkkuudelle määriteltiin toleranssit, jotka kellon tuli täyttää. Alkuun todistuksia tarkkuudesta myönsivät itsenäiset observatoriot, jotka sijaitsivat perinteisissä kelloalan kanttooneissa. Obervatorioista tärkeimmät olivat Geneve ja Neuchatel.

Testin suorittaa nykyään kellotehtaista riippumaton instanssi Contrôle officiel suisse des chronomètres (COSC). Se ei ole enää yhteydessä observatorioihin. COSC perustettiin vuonna 1973, sen testausjärjestelmä korvasi aiemmat Observatorioiden suorittamat testit. Sana englanniksi Chronometer ja ranskaksi Chronometre ovat nykyään COSCin rekisteröityjä tuotemerkkejä, eikä niitä ole lupa käyttää ilman sen suostumusta ja hyväksyntää. COSC hallinnoi myös termien Swiss ja Swiss made käyttöä kelloissa. COSCin omistaa yhdessä viisi Sveitsin kanttonia, joissa on kelloteollisuutta (Berne, Geneva, Neuchatel, Soleure ja Vaud) sekä Sveitsin kelloteollisuuden kattojärjeston FH (Federal d'Horologie). Aiemmin COSCilla oli 5 laboratotiota, muttä nykyään on vain kolme laboratoriota, ne sijaitsevat kolmessa tärkeimmässä kelloalan keskuksessa Biel/Biennessä, Saint-Imierissä ja Le Loclessa. Itse COSCin päämaja on La Chaux de Fondsissa. COSC suorittaa neljää eri testiä: Rannekellot, taskukellot, kiinteät kellot (kuten mittalaitteet, laivakellot, urheilukilpailujen mittarit jne) sekä quartz-rannekellot. Tänä päivänä pääosin testit tehdään joko rannekelloille tai kiinteille kelloille, kuten tekniset ajanmittauslaitteet. Vertailuaikana COSC käyttää atomikelloa. COSC testaa yli miljoona kelloa vuodessa, mutta tämä edustaa vain noin 6% Sveitsin kellotuotannosta, kyseessä on siis varsinainen valiojoukko.

COSC jpg

COSC:n testi

Jokainen kronometriksi merkitty kello on käynyt läpi testin yksilökohtaisesti, testi ei siis ole vain koneistotyypille tyyppihyväksyntä. Tehdas toimittaa testiin kellon koneiston taululla ja osoittimilla (huom! ei kokonaista kelloa), jonka se uskoo läpäisevän testin.  Testit kestävät 15 päivää, jolloin koneistoa testataan käyntitarkkuudessa ja sitä altistetaan iskuille, liikkeelle ja lämpötilan vaihteluille. Koneistosta mitataan: Keskimääräinen vuorokausi tarkkuus. Käyntipoikkeama suhteessa taulu ylös ja nuppiasennot. Sekä käyntilämpötilan vaihtelulla. Kellon käynninkeskiöinti pitää myös pysyä määrätyssä toleranssissa kaikissa asennoissa. Mittausasentoja testissä on viisi: taulu ylös/ alas ja nuppi ylös, alas ja sivulle (asentoa, jossa kello ranteessa ja käsi taaksepäin ei mitata). Kun koneisto on läpäissyt testin se sarjanumeroidaan, jotta se on identifioitavissa ja sille kirjoitetaan numeroitu kronometritodistus. Todistuksen liitteenä oleva itse testin käyntitulospaperi on nykyään optionaalinen, eivätkä kaikki kellotehtaat kuitenkaan lunasta itse paperia ja toimita eteenpäin kellon mukana.  Itse kronometritodistus on ainutkertainen dokumentti, eikä uutta voi saada, jos dokumentin hukkaa tai kadottaa.

Kronometri on kuin tohtorin arvonimi joka on saavutettu yliopistossa, se toki säilyy, vaikka kelloa huolletaan, mutta kello ei välttämättä enää vuosikymmenin jälkeen saavuta samoja arvoja. Huollettu kello on koneisto, joka on saavuttanut historiassaan kronometritarkkuuden ja on ollut todistetusti kellojen valioyksilö. Huollon jälkeen se voi yhä saavuttaa saman tuloksen ja olla kronometritarkkuudessa, mutta tätä asiaa ei ole enää verifioitu. Voidaan ajatella että sama asia kuin, joku urheilija on maailman nopein juoksija, kymmenen vuotta uransa jälkeen hän on yhä sama mies/nainen, joka on voittanut kilvan, mutta ei enää ennätyksen haltija tai hallitseva mestari. Yksityishenkilö ei voi testauttaa kelloaan COSCilla, koska se asioi vain kellotehtaiden kanssa.

Mekaanisen tarkkuus versus quartz

Kronometritesti ei suinkaan tarkoita, että koneisto käy absoluuttista aikaa, vaan kaikelle on testin raja-arvot (arvoista alempana). Kronometritestin arvot eivät myöskään ole siirrettävissä saatuihin arvoihin kelloa käytettäessä, vaan kyseessä on testiarvot laboratorio olosuhteissa tapahtuneesta testistä. Jos kello ei käy ranteessa samojen arvojen puitteissa, on monta lisätekijää, jotka saattavat vaikuttaa tulokseen. Hyvä myös muistaa, että mekaaniselle kellolle ja quartz-kellolle on eritestit ja kriteerit, ne kilpailevat eri kategorioissa. Niitä on turha verrata keskenään. Quartz-kellojen valtakausi ja nousu 80-luvulla nojasi juuri tähän faktaan, suuri tarkkuus, edullinen hinta. Edullisekin quartz-kellot käyvät usein tarkkuudella +/-25 s/kuukausi, silloin käyntipoikkeama on alle 1 s/päivä, quartx-kellolla ei ole myöskään asentoeroja. Sen tarkkuusarvo sellainen, johon vain harva mekaaninen kello pystyy. Mekaaninen kello on ihmisen työn taidonäyte. Kello käy jousen antamalla vedolle, jota ehkä virittää käden liike ja se antaa ajan. Kellossa on mekaniikkaa, se ei vanhene samalla tavoin kuin quartz-kellon sähköosan elektroniikka, siinä ei ole paristoa, jonka valmistus ehkä loppuu, kun uudet mallit eivät enää käytä samaa energiaa. Säännöllisillä huolloilla mekaaninen kello voi olla suvun perintökalu ja täydessä iskussa, vielä 100 vuoden jälkeenkin. Quartz-kellojen elinkaari on tähän asti aina ollut noin 10-30 vuotta ja elinkaari on lyhenemään päin, koska quartz-kelloista on tullut kulutustuote ja koneistosta on tullut yhä kertakäyttöisempi ja rattaita tehdään muovista. Ero quartz- ja mekaanisenkellon välillä on kasvanut mekaanisenkellon eduksi.

Kronometritesti

Kronometritestissä mitataan kellon käyntiä viidessä asennossa. Taulu asennot: taulu ylös, taulua alas sekä ns nuppiasennot: Nuppi alas, nuppi ylös ja nuppi sivulle (=käsi koukussa , käsi suorana taakse ei testata).  Kronometeritestissä kello on testialustassa kiinni paikoillaan, koneisto on siis paikoillaan liikkumattomana. Tauluasennoissa tarkkuuden tulee olla -1 /+2 s/d ja nuppiasennoissa -1/+6 s/d. Verraten voidaan todeta, että +6s/pvä on samanlainen ero kuin 1000 metrin mittauksessa on 7 cm heitto. Kellon koekäytön käyntituloksen tulee olla 10 päivän testauksessa jätätystä korkeintaan -4s/pvä ja edistämistä +6 s/pvä. Koneiston käyntipoikkeama ei saa ylittää missään asennossa 0,6ms.  Kellon käyntiä testataan eri lämpötiloissa 8- 36 astetta ja koneisto altistetaan iskujen voimille. Nämä tehdään erikoislaitteilla, joilla saadaan täysin sama ja identtinen rasitus kaikille testattaville koneistoille. Nykyään se että, suurien brändien koneisto ei läpäise testiä on erittäin harvinaista, testaaminen ei ole ilmaista tehtaille, joten mitään ei kannata jättää sattuman varaan. Epäonnistumisesta jää myös merkintä asiakirjoihin, joka ei tietenkään ole eduksi tehtaalle, joten aisia hoidetaan enemmän kuin varman päälle. Kronometristatusta ei saavuteta tuurilla, vaan se on merkki korkeasta osaamisesta.


Kronometritodistus Kronometritodistus jpg

Eternan kronometritodistus. Kansipaperissa on setelimäinen COSKin Eternalle myöntämä lipuke aitoudesta. Lipukkeessa on kellomerkin nimi, jotta se on juuri sen saama, eikä asiakirja ole helposti skannattavissa toiselle kellolle. Itse asiakirja kuvassa 2 sisältää: Testinumeron, päivämäärän, koneiston identifiointinumeron (sarjanumero), kellon merkin, testin tulokset sekä COSCin testauslaboratorion leima ja johtajan allekirjoitus.


Kellon käynnin mittaus ja säätö

Usein näkee myyntipalstoilla kuinka myytävä kelloon kiinalaisessa kellotesterissä ja kehutaan kuinka tarkasti kello käy, kuten kuvsta näkyy. Kellotesterin näyttämä arvo ei kuitenkaan ole testi tulos, vaan se on mittaus suorituksesta. Se on täysin eri asia miten kello käy käytössä. Se mitä näkyy mittarissa yhdessä hetkessä, yhdessä asennossa ja täydellä vedolla, ei ole todiste kellon tarkkuudesta, vaan snap shot. Huonosti käyvän kellonkin (olla on suuret asentoerot) voi laittaa testeriin ja säätää käymään tarkkaa aikaa juuri tuossa yhdessä kuvan asennossa, se ei kuitenkaan tarkoita, että kello käy käytössä aikaa. Asia on paljon, paljon tätä monimutkaisempi. Ainoa miten kellon käyntiä voi luotettavasti arvioida on, mitata käynti eri asennoissa ja pitää sitä sitten käyntitarkkailussa ja arvioida lopuksi onko kaikki kunnossa. Aivan oleellinen osa käynninsäätöä on koekäyttö laitteessa nimeltä keinoranne, se pyörittää kelloa tasaisesti kaikissa asennoissa. Tarkkailun apuna käytetään mittaria, se on vain työkalu, jonka avulla käyntiä säädetään, se ei siis ole testauslaite. Oikea mittaustulos on aina tulos todelliselle käynnille, esim vuorokauden aikavälillä. Vaikeaa säätämisestä tekee se että, hyväkin mekaaninen kello käy hieman eri tavoin eri asennoissa ja oikea tulos on asentojen keskiarvo, eikä käyttöaika ranteessa ollessa kellon käyttöasentojen välillä jakaudu edes tasaisesti, kuten koekäyttölaitteessa. Pitää osata arvioida oikein asentojen välisten erojen painotus. Kellon koekäyttölaite pyörittää kelloa tasaisesti yhtä paljon joka asennossa, ranteessa asia ei ole aivan näin. Kronometrin kohdetulos on tulos johon kello pyritään säätämään on toleranssin keskikohta eli esim Omegalla noin +3 s/pvä, kello siis hieman edistää, tarkoituksella!

Usein nettipuheissa kellon kuntoa arvioidaan heilahduskulman mukaan, mutta ei ei ole määräävä tekijä ei öljyjen kunnon, huollontarpeen tai huollon laadun suhteen. Koneiston heilahduskulmasta ei ole määritelty esim. koneistotehdas ETAn toimesta muuta kuin, että koneistotyypin maksimiheilahdusta ei saa ylittää täydessä vedossa, eikä 24h käynnin jälkeen 200 asteen minimiä ei saa alittaa. Koneiston käyntivara täydestä tyhjäksi tulee olla koneistotyypin käyntivara, esim koneistolla Omega 1120 tai sen ETA vastineella ETA 2892-2 se on 44h.


Luotu 1/2019 HL