www.kellohuoltoloppela.com

Mido Ocean Star

Mido jpg Mido jpg

Midon jpg

Midon kellotehdas perustettiin vuonna 1918 George G. Schaeren toimesta Bieliin. Sana mido tulee espanjan kielestä yo mido (=minä mittaan). Tehdas patenoi korkkiin perustuvan kellon tiivisteen vuonna 1930, se oli tehtaan käytössä aina 60-luvun loppuun. Mido oli yksi ensimmäisiä voimakkaasti vesitiiviyteen panostaneista tehtaista. Ensin korkkitiivistettä käytettiin Multifort mallistossa, jossa oli normaali kierretakapohja. Tyypillisesti 30-40-luvuilla takapohja oli tiivistetty lyijytiivisteellä, joka ei tuonut suurtakaan suojaa vettä vastaan. Sama koskee lasia, ennen rengaslasiketta, kellot eivät kestäneet painetta eikä eivätkä siis olleet edes roiskevesitiiviitä. 50-luvun lopulla tehdas kehitti lasin kautta aukeavan kellomallin, jotta vuotokohdat saadaan minimoitua. Tämä malli sai nimen Ocean Star.

Midon tehdas toi mallissa ensimmäiset automaattikellot vasara-automaattikoneistoilla markkinoille jo vuonna 1936 eli tehdas oli ns johtavia kellotehtaita mitä tuli muuhunkin teknologiaan. Vanhemmissa Mido kelloissa, joissa oli ns vasara-automaatti (30-luvulta 50-luvun alkupuolelle), käytettiin termiä Automatic. Näistä erotuksena 1958 käyttöön otettusta roottoriautomaatista taas käytettiin kellon taulussa nimeä Powerwind. Ocean Star oli tehtaan lippulaivamalli ja siinä käytettiin automaattikoneistoa (70-luvun alun kokeilua lukuunottamatta). Kooltaan Ocean Star kellot olivat 60-luvun kelloksi lievää yli kokoa eli 35mm, mutta kellot vaikuttavat siroilta ja linjakkailta sillä kellossa on ns piilonuppi ja rannekkeen korvakkeet ovat lyhyet ja piilossa. Ideana on suojata käyttäjän paidanhihaa tarpeettomalta kulumiselta, usein juuri kellon nuppi syö paidanhihan pilalle. 60-luvun puolivälin jälkeen markkinoille tuli kaksi pienempää kelloa midsize ja naistenmalli. Midon Ocean Star kellossa taulu on kookas, 35mm kuorisessa kellossa lasi on 33mm eli kuori on vain 1mm per puoli. Kelloissa on myös tavanomaista selvästi kookkaampi kalenteri (tämän tekee mahdolliseksi normaalia kookkaampi koneisto, 13 linjaa). Kaikki tämä tekee Ocean Star kelloista erittäin oman tyylisiä ja tunnistettavia kelloja.

Midon kuoret

Midon kuori jpg Mido jpg

Midon kuori on yksiosainen, siinä ei ole irtoavia osia lasin ja nupin lisäksi. Midon kuoressa on Ocean Star tekstin alla sarjanumero ja osassa kelloja sen alla on toinen numero, joka on limited edition numero. Osaa malleja tehtiin rajattu painos, kuten tässä cal 1127OC. Kuoren sisällä on merkintä: Mido Limited Ocean Star Swizerland Vacuum +346175 Rustless steel. Sisällä oleva numero on patenttinumero.

Takapohjan sarjanumerot ovat ainoat numerot, joista kellon ikää voisi päivittää, mutta tiedossani ei ole mitään listoja, joilla sen voisi tehdä. Ainoa keino ikäajoittaa kello on mikä koneisto, mutta niidenkin käyttöönotto on hieman eri kuin tuotannossa olo eli kelloja on tehty varastossa olevista koneistoista tuotantoajan jälkeen. Tämä ei ole alalla mitenkään erikoista.

Mido Ocean Starissa on yksiosainen kuori. Monocoque eli kuppikuori on kello, jossa ei ole lainkaan takapohjaa, koneisto tulee ulos lasinkautta. Vedellä kuoren sisään on siis vain kaksi reittiä, joko lasin ja nupin kautta. Jos lasi on ehjä, oikeanlainen ja paikoillaan, kuori voi siis vuotaa vain nupistaan. Lukuisat tehtaat ovat käyttäneet monocoque kuorirakennetta, esim Omegalla oli useita Seamaster DeVille, Seamaster Cosmic sekä Geneve Dynamic. Nuppi oli siis tälläisessä kuoressa se suurin mahdollinen ongelmakohta. Midon nupin tiivistämis-patentti pureutui juuri tähän ongelmakohtaan. Toinen Midon oma patentti oli kellon kaksiosainen vetoakseli ja juuri sen liitoskohta. Toisin kuin Omegan Seamaster DeVillessä Midon kuoressa ei ole lukintaa koneistolle eli jos kaadut ja lyöt ranteen katuun niin, että lasi poksahtaa irti, ei koneistolle ole muuta tukea kuin nupin akseli. Jos nuppi sattuu olemaan sopivasti niin, että liitos on aukeamissuuntaan, lentää koneisto samalla ulos kuoresta. Tämä on tietysti pahin skenario, ei mikään kellon yleinen ongelma. Kuoriosat kuten nupit ja lasit teki yleensä alihankkija. Mido sai koneistotehtailta isoja etuja, koska oli iso toimija. Mido myös kuului Omegan ja Eternan kanssa niihin harvoihin ja valittuihin, joka sai oman logon hesaliittilasiin. Mido lasin keskellä on Mido-teksit erittäin pienellä.

Mido työkalu jpg Mido työkalu jpg

Midolla oli lasin irroitusta varten olemassa oma työkalu, jossa oli oma aukaisurengas kullekin lasinkoolle. Erikoista on, että tehdas on laittanut työkaluun käyttöohjeet suomeksi.

Midon koneistot

Mido ei missään vaiheessa itse valmistanut koneistojaan, sen strategiana oli valmistaa kelloja ja keskittyä lopputuotteeseen. Sveitsiläinen kelloteollisuushan on hyvin alihankintaketjuttunutta. Komponentin valmistaa niihin spesialisoitunut yritys, oli sitten kyse koko koneistosta, koneiston osista, kuten tauluista, osoittimista, käyntilaitteesta, rukkauksenhienosäädöstä tai laakerikivistä. 40-luvulla tehtaan pääkoneistotoimittaja oli Felsa. Tehdas käytti myös muiden valmistajien koneistoja, kuten oli ajan tyyli. Automaattien yleistyessä 40-luvun lopulla tehdas alkoi keskittyä yhä vahvemmin niihin, samalla AS tehtaan tärkeys koneistotoimittajana alkoi kasvaa. Mido sai neuvoteltua diilin, jolla AS toimitti sille modifioiuja koneistoja, joita ei myyty muille. Ajankohtajana AS oli koneistotehtaista suurin ja merkittävin. Se oli isompi toimija kuin ETA, joka lopulta nousi 60-luvulla suurimmaksi modernimman tehtaan ja suuremman tuotantokapasiteetin ansiosta.

Ocean Star kellon kuorirakenne kuppikuorisena on sellainen, että mitään koneistonkehysrengasta ei käytetä. On siis tarpeellista, että koneisto on tarpeeksi suuri, noin 13 linjaa, jotta kuorille ei tule liikaa massa.

Mido 917 PCO

Mido 917PCO jpg Mido 917PCO jpg

Ensimmäinen Ocean Star koneisto oli 917PCO, joka oli tuotannossa 1959-60. Midolla kalenteriversio oli se päämalli kellosta ja kalenteriton oli pienemmän tuotannon budjettimalli. Koneisto pohjautui vedettävään 11 linjan 915 koneistoon. Samaan koneisto-perheeseen kuului perusvedettävän lisäksi myös vasara-automaatteja, mutta vain kahta versiota käytettiin Ocean Starissa: 917PO automaatti, ilman kalenteria ja 917PCO automaatti, kalenterilla. Kalenterissa rigid finger siirtosormi eli jos pakittaa vaihtokohdan yli, kalenteri vaihtaa takaisin edelliseen päivään. Koneistossa on keskisekuntirelli, jota koneiston päällä oleva pohjarattaan lisäratas kuljettaa (kuva alla).
Koneiston koko 12 linjaa eli 27,3mm, koneiston korkeus 6,6mm. Heilahdustaajuus 18.000, kiviä 17, Incabloc-iskusuoja, käyntivara 41h.

Mido jpg


Mido 1117PCO

Mido 1117PCO jpg Mido 1117PCO jpg

Toisen sukupolven Ocean Star koneisto 1117PCO, joka tuli tuotantoon 1960. Koneisto pohjautuu AS kaliiperiin 1678. Ocean Starissa oli käytössä myös tästä kalenteriversio ja ilman. Koneiston erikoisuus on että vetopaino ei ole laakeroitu aivan keskelle kelloa, vaan on vähän vinossa. Koneisto kuvassa nuppi klo 3:00. Sen molemmin puolin näkyy palkki, jossa tekstiä, toisella puolella roottori mene sisennyskohdan reunaan (Kuva alla). Kellon automaattikoneisto on erikoinen, automaatti koneisto on rakennettu omaan siltaan, joka on kuvassa liipottimen alapuolella. Se virittää jousikotelon alla olevaa ratasta, joka siirtää vedon jouselle susihammastuksen avulla. Myös tässä on keskisekuntirelli, jota kuljettaa koneistossa oleva erikoinen tuplahammaskehällä oleva pohjaratas. Kalenterissa on ns salamasiirtäjä, joka potkaisee kalenterin silmänräpäyksessä seuraavaan päivään. Kalenteria voidaan sahata edestakaisin, pakittamalla tunti klo 20:00.
Koneiston koko on 13 linjaa eli  29,5mm, koneiston korkeus 4,1mm. Heilahdustaajuus 18.000, kiviä 17, Incabloc-iskusuoja, käynninkeskiöinti, rukkauksen hienosäätö, käyntivara 35h.

Mido jpg


Mido 1127OC

Mido 1127OC jpg Mido 1127OC

Kolmannen sukupolven Ocean Star koneisto 1127OC, joka tuli tuotantoon noin 1964. Koneisto pohjautuu AS kaliiperiin 1717. Koneistossa on täysin uusittu rataskoneisto, jossa keskisekuntti on tehty keskisekuntirattaalla eli suoraan ratasjuoksussa. Automaattikoneisto on edelleen omassa segmentissään kuten oli 1117 koneistossa. Uutuutena kellossa on kuulalaakeroitu vetopaino.
Koneiston koko on 13 linjaa eli  29,5mm, koneiston korkeus 4,1mm (AS 1717 on 11.5 linjaa eli koneiston pohja on kokonaan uusi). Heilahdustaajuus 18.000, kiviä 17, Incabloc-iskusuoja, käynninkeskiöinti, rukkauksen hienosäätö, käyntivara 43h.

Alla 1127OC koneiston sisarmallit. Koneistoja valmistettiin yhtäaikaa.

Mido 1137OC

Mido 1127OC jpg

Koneisto on edellisen päivitysversio, jossa vain käyntitaajuus on nostettu 19.600. Muulta osin koneisto on sama kuin 1127OC.

Tästä koneistosta oli myös pienemmällä halkaisijalla olevat versiot naisten ja midsize kelloja varten. Kaliiperin edessä 0 tarkoittaa 12.5 linjan (27,6mm) koneistoa eli 01137OC. Sekä Kaliiperin edessä 00 (001137OC) tarkoittaa 11,5 linjan eli 25,6mm koneistoa.
Koneistosta oli myös manuaaliviritteinen Ocean Star 01137NOC.

Mido 1147OC

Tämä on myös 1127OC koneiston päivitysversio. Pohjakoneistona AS 1839. Koneisto on muutoin sama kuin 1137OC, paitsi kellossa on yksiosainen vetoakseli, joka irroitetaan painamalla vipua joka näkyy taulun vieressä olevassa urassa lasinrenkaan alla. Koneistossa salpahaan lukitus on muutettu ruuvikiinnityksestä painimella vapautettavaan malliin. 1147 koneistoja tehtiin kolmessa koossa, kuten edellistäkin 13, 12.5 ja 11.5 linjaa. Mukana myös vedettävä Ocean Star kolmessa kaikissa koossa sekä uutuutena tuplakalenteri koneisto. Koneisto tuotannossa 60-luvun lopulla.

Mido 1157OC

Vielä nostetulla taajuudella oleva 70-luvun koneisto, taajuus 28.800. Pohjakoneisto AS 1920, jäi ilmeisesti kokeiluerä-vaiheeseen, ei ehtinyt varsinaiseen tuotantoon.


70-luvun alussa Sveitsin kelloteollisuudessa tapahtui paljon, tehtaita kaatui nurin ja joutui selvitystilaan. Elinkelpoisimmat pääsivät Sveitsin pankkien ja valtion omistaman hallintayhtiö ASUAGin alaisuuteen, Mido oli yksi näistä. Hallintayhtiö vaikutti tehtaiden tuotteisiin mm sanelemalla mitä koneistoja käytettiin. Myös koneistotehtaat AS ja ETA olivat osa konsernia. AS tehdas päätettiin sulkea ja se ajettiin alas 1979 mennessä (käytännössä tuotanto päättyi jo 70-luvun alussa, kun koneita ja laitteita alettiin myydä). ASUAG ja SSIH (=Omega ja Tissot) fuusioituivat 1983. Swatch muovikelloilla rikastunut Hayekin suku osti 1986 suurimman osan konsernista, jotkut tehtaat irtautuivat itsenäisiksi ja nimi muuttui ensin SMH:ksi ja vielä 1996 Swatch Groupiksi. Nykyään Mido on siis kuuluu Swatch Groupiin ja on yksi konsernin midrange- eli kuluttaja-kelloja, muut Tissot, Certina, Hamilton, Balmain ja CK.


Mido jpg Mido jpg

Mido 12824, 12836

Mido 12824-1, 12836-1

Mido 12824-2, 12836-2

Mido jpg Mido 12836-1

Mido siirtyi käyttämään ETA koneistoja. ETAn mukana Midon tauluun ilmestyi sana Commander, joka ilmeisesti viittasi 28.800 taajuuden high speed koneistoon, joka oli 70-luvun alussa top of the line. Koneistoista käytettiin Eternan tavoin kaliiperinumeroa, jossa varsinaisen ETA kaliiperin eteen on lisätty 1 eli 1824 on ETA 2824. ETA koneistot toivat mukanaan high speed taajuuden lisäksi kalenterin pikasiirron. ETA koneistot ovat 11.5 linjaa eli 25,6mm. Suurin osa Commander Ocean Stareista oli tuplakalenterilla (2836), sitä mainostettiin taulussa Datoday tekstillä. Koska koneistoa ei ollut mitenkään modifioitu Ocean Stariin sopivaksi (katkoakseli on normaali ETAn tarjoama akselivaihtoehto), ne olivat vain ETA koneistoja Mido merkinnöin, joten ne eivät ole samallalailla personoituja, kuten aiemmat AS koneistot.

ETA 12836-1 koneiston koko on 11.5 linjaa eli25,6mm, koneiston korkeus 5,1mm. Heilahdustaajuus 28.800, kiviä 25, Incabloc-iskusuoja, käynninkeskiöinti, rukkauksen hienosäätö, käyntivara 40h, tuplakalenteri, pikasiirto.

ETA koneistojen päivitysversioiden tuotanto: ETA 2824 tuotannossa 1971-79, ETA 2828-1 tuotannossa 1979-82 ja ETA 2824-2 tuotantoon 1982 ja tuotanto on jatkunut näihin päiviin. Nykykelloissa on koneiston päivitettyversio, se eroaa mm käyntilaitteeltaan vanhasta koneistosta ja koneistolla on uusi kaliiperi ETA 80.xxx, josta useita versioita esim. ETA 80.821, ETA 80.621 tai ETA 80.651.

Koneistot Tuotannossa
ETA 2824 ja 2836 1971 - 1979
ETA 2824-1 ja 2836-1 1979- 1982
ETA 2824-2 ja 2836-2 1982 - n. 2016

Kellot olivat edelleen kuppikuorella, mutta nupin kiinnityksessä ei enää käytetä  Midon omia patentteja, vaan kellossa on normaali katkeava-akseli pihtikiinnityksellä, osa on kiinni nupissa kierteellä. Tiiviste on edelleen rungossa, mutta se ei ole korkkia vaan kumia. Osassa 70-luvun kelloissa on mukana idioottimaista blingiä, indekseissä on vuorikristallit. 80-luvun alusta tehdas on tehnyt Ocean Star kelloja, joissa on kierretakapohja, jotta kellossa voi olla safiirilasi.

Nykykelloissa Ocean Star on kiertorenkaallinen sukeltajankellojen mallisto, mutta tyylillisesti vanhaa Ocean Star tyyliä jatkaa Commander-mallisto. Kumpikaan malli ei ole enää kuppikuorella, vaan niissä on kierretakapohja, jossa on lasi. Kelloissa on safiirilasi, joten lasin kautta aukeaminen ei ole mahdollistakaan. Mido ei ole, tällä hetkellä, Suomeen virallisesti maahantuotu merkki, vaikka on Swatch Groupin kello. Mido on ensisijaisesti suunnattu USAn markkinoille Hamiltonin tavoin. Kelloa on tuotu Suomeen Saksan maahantuojan kautta, jossa sitä on myynnissä. Merkin osia myydään Omega-valtuutetuille huolloille ja ovat siis korjattavissa alkuperäisosin.


Teksti julkaistu 9/2018