Alkuperäinen Speedmaster oli siis 1959 luotu vedettävä cronograafi, josta 60-luvun lopussa tuli se ainoana kuussa käynyt kello. 60-luvun lopulla Kolme sveitsiläistä ryhmää (Omega, Zenith ja Heuer-Bereitling-Buren) kävivät kilpaa ensimmäisen automaatticronografin valmistamisesta, myös japanilaiset liittyivät kisaan mukaan. Omega ei voittanut kisaa, vaan jäi kolmanneksi, mutta onnistui luomaan aivan uudenlaisen cronokoneiston cal 1040 (ja sen kronometriversio 1041). Koneiston tuotanto alkoi virallisesti 1970, mutta kelloa saatiin kunnolla kauppoihin vasta oikeastaan 1971. Samaan aikaan tehdas teki myös uusia malleja käyttäen koneistoa 861 ja sen versioita. Tehtaalla oli käytössä sekä manuaalinen cronografi että automatticrono, niiden avulla se valmisti tukun kelloja, jotka ovat liki kaikki nousseet klassikoiksi. 70-luku oli kuitenkin kellokriisin aikaa, ja tehtaan talousmiehet päätyivät jo 1973 tulokseen, että 1040 koneisto on liian kallis ja mekaanisella kellolla ei ole tulevaisuutta, pitää tehdä halvempi koneisto, syntyi 1045.
Omegan cronografit jakautuvat kahteen luokkaan: Seamaster ja Speedmaster. Ero on häilyvä, sillä Speedmaster on Seamasterien ala-brändi ja 60-luvun lopun Speedmasterien pohjassa oli Seamasterin merihirviö-logo, Moonwatchista se hävisi vasta 1972. 70-luvun puolelle tultaessa useita malleja alettiin nimetä Seamastereiksi. Vedettävissä cronoissa, jotka käyttivät koneistoa 861 rajanveto on looginen, haluttiin pitää Speedmasterin nimi vain puhtaasti mallin Speedmaster Professional käytössä, mutta kelloilla, jotka käyttivät koneistoa 1040, ei ollut tätä taakkaa. Yhden teorian mukaan, Speedmaster Professional nimen saivat mallit, jotka oli suunnattu NASAn käyttöön ja muut mallit olivat "vain" Seamastereita. Tosin Omegan juhlamalli Speedmaster 125 ei ollut NASAn käytössä.
Alla on mainittu pääosin koneistot, tosin 860 koneistosta oli monia muitakin versioita kuin mainitut. Kaikki cronografikoneistot ovat Omegan tytäryhtiön Lemanian käsialaa. Lemanian tehdasta ei enää ole, se fuusioitiin toiseen SGn koneistotehtaaseen Frederic Piquetiin ja sen saavutukset ovat nykyään Piquetin tekoja. Kaliiperi 1873 (Omega 861) on nykyään Omegan oma koneisto 1861.
Cal | Koko | |||
861 | mekaaninen | 12 | 2 laskinta, ei kal | Moonwatch, Mark II |
910 | mekaaninen | 12 | 3 laskinta, 24h-os, 2. aikav. | Flightmaster |
911 | mekaaninen | 12 | 3 laskinta, 2.aika vyöhyke | Flightmaster |
1040 | automaatti | 13,75 | 3 laskinta, 24h-os,kal | Mark III, Mark IV |
1041 | automaatti | 13,75 | 3 laskinta, 24h-os, kal | 125 |
1045 | automaatti | 13,75 | 3 laskinta, 24h-os, DD kal | Mark 4.5 |
Geneve Chronostop | 865 | 145.010 | 1968 alkaen |
Speedmaster Professional "Moonwatch" | 861 | 145.022 / 145.0022 | 1969 alkaen |
Flightmaster | 910 | 145.013 | 1969-71 |
Speedmaster Professional Mark II | 861 | 145.0014 | 1969 |
Seamaster Chronograph | 861 | 145.016 | 1969 |
DeVille Chronograph | 861 | 145.018 | 1969 |
Speedmaster Professional Mark II, Dbl-kuori | 861 | 145.0034 | 1971 |
Speedmaster Professional Mark III | 1040 | 176.0002 | 1971-72 |
Speedmaster Automatic 120m "Big Blue" | 1040 | 176.0004 | 1972 |
Seamaster Automatic Chronograph "Jedi" | 1040 | 176.0005 | 1972 |
Seamaster Automatic Chronograph pyöreä plexilasi | 1040 | 176.0007 | 1972 |
Speedmaster Professional Mark IV | 1040 | 176.0009 | 1972 |
Speedmaster 125 | 1041 | 178.0002 / 378.0801 | 1973 |
Seamaster Automatic Yachting Timer | 1040 | 176.0010 | 1972 |
Speedmaster Professional Mark 4.5 | 1045 | 176.0012 | 1974 |
Speedmaster Professional Mark V | 1045 | 376.0806 | 1974-75 |
Speedsonic f300 Hz Chronometer "Lobster" | 1255 | ST 388.0800 | 1974 |
Speedmaster Professional Quartz (LCD) | 1620 | ST 186.0004 | 1977 |
Omegan kuorireffi muuttui, 70-luvun alussa, 6-numeroisesta 7-numeroiseksi.
Väliin laitettiin, pisteen perään, nolla eli aivan saman kellon reffi voi siis
esiintyä 145.022 tai 145.0022, ajankohdasta riippuen.
Kuorireffien
samanlaisuus johtuu siitä että kuorireffin alkuosa määrittelee minkälainen koneisto
ja kuori. 145: 1
= miesten kello, 4 = vedettävä cronografi, 5 = vesitiivis, ei kalenteria.
176:
1= miesten kello, 7 = automaatticronografi, 6 = vesitiivis, kalenterilla. 178: 8
= vesitiivis kronometri, kalenterilla.
Omega Chronographeilla on useita Tähtien Sota -elokuvaan viittaavia lempinimiä: Jedi, Darth Vader ja Anakian Skywalker. Ne on antanut amerikkalainen Omega Chronographien harrastaja Chuck Maddox (Saitin chronomaddox.com luoja. Hän on kuollut 2008, mutta onneksi perikunta on jättänyt saitin pystyyn), nimet ovat vakiintuneet mallien nimeksi, mutta koska on vaikea löytää faktatietoa, etenkin Jediksi on nimetty jos jonkin näköistä mallia. Jedi on 176.005 ja 176.007 on joskus pikku-Jedi, vaikka ei tietoa, oliko tämä Maddoxin nimi mallille. Mallien nimet on esitelty OmegaMania huutokauppaluetteloss/kirjassa v. 2007, jolla on Omegan auktorisointi.
Huomasin, että vanhimmat Kuukauden kello esittelyt ovat poistuneen netistä, joten päätin koostaa esittelyjä Omegan cronografimalleista. Tekstejä editoitu ja muokattu tähän artikkeliin sopiviksi. Artikkelissa ei ole edes yritetty esitellä kaikkia cronografeja, vaan tässä on keskitetty yleisimpiin
Alkuperäisestä Speedmaster Professionalista on enemmän ja tarkemmin omassa artikkelissaan. Tämä artikkeli keskittyy muihin malleihin. Kaikkia malleja ei ole tässä edes pyritty esittelemään.
Vuonna 1969 julkistettu Omega Flightmaster oli Speedmaster Professionalin erikoisversio, joka oli suunnattu liikennelentäjille. Koneistoa oli modifioitu erityistarpeisiin ja se sai uuden kaliiperinumeron, 910. Siinä oli 24h-osoitin keskinavassa, lisänä tavanomaisen 861 koneiston toimintoihin. Osoitinta pystyi käyttämään 2.aikavyöhykkeenä. Kellossa oli ensin hesaliitti- eli plexilasi 36,5mm ja korkeus 4,6mm. Myöhemmässä 2.versiossa oli mineraalilasi, sen mitat 36,5mm/ 3mm. Kello oli limited edition, kelloa tehtiin useammalla taulun väri kombinaatiolla, pohjaväri taulussa oli musta.
Kellon kuorireffi koneistolla 910 oli 145.013 ja koneistolla 911 145.036, jälkimmäisessä oli mineraalilasi, plexin tilalla ja vesitiiviyttä oli parannettu.
Kellon kuorireffi ovat 145.013, 145.025 ja 145.036. Kellon koneisto on Omega 910 ja 911, joka on tehtaan tytäryhtiön Lemanian valmistama (Le 1873). Koneiston halkaisija on 12 linjaa eli 27,0 mm. 17 kiveä, Inca-iskusuoja, Taso-spiraali, sileä Glucydur-liipotinkehä, käynninkeskiöinti, rukkauksen hienosäätö epäkeskoruuvilla. Cronossa: Nollattava keskisekunti, jolle 30-min laskija, 12h-laskija heilahdustaajuus 21.600, käyntivara 40 tuntia.
Kuten nimikin sanoo, oli varsinainen Omega Speedmaster Professional Mark II on Moonwatchin perinnön jatkaja. Kello on hyvin toisen tyyppinen kuin alkuperäinen Speedmaster Professional, paksu ja kookas lasi tekee siitä hieman limppumaisen, mutta helposti tunnistettavan. Siinä on epäsymmetriset kuoret (asymmetrical), kuten oli myäs Moonwatchissa eli kuoren laidat ovat kaksi toisiaan leikkaavaa ympyrää ja kello taulu kaarien välissä, ranneke kiinnittyy maskin alle. Jo tästä faktasta johtuen kellon kuoret ovat massiivisen oloiset (halkaisija ilman nuppia 42mm, paksuus 14mm), vielä tänäkin päivänä kello tuntuu kookkaalta, vaikka kellojen koko on kasvanut merkittävästi. Kello on tehty kestämään kovaa käyttöä. Kellon nuppi ja painimet ovat alhaalla suhteellisen hyvin piilossa ja suojassa kolhuilta. Kellon lasi on halkaisijaltaan 36,5mm ja 3mm paksu. Kellon huoltamisesta voidaan mainita, että haasteena kellossa on kellon lasi ja sen kiinnitys. Paksun lasin reunaan on uurrettu viiste ja siihen kiinnittyy 0,8mm paksu kumitiiviste, joka on lasin tiiviste. Samaa tekniikkaa Omega käytti Seamaster 300 sukeltajan kellossa ja PloProfissa. Lasin paikoilleen asennus on sanoisinko hieman haasteellinen. Lasi pitää kuitenkin saada irti, jotta kuoret voi kunnostaa. Usein jos lasia ei ole koskaan aiemmin irrotettu, tiiviste on jo sulanut ja jähmettynyt uudelleen. Viimeksi Omega kursseilla puhuimme kollegojen kanssa tästä kellosta ja havaitsin, että meillä kaikilla neljällä oli hieman eri tekniikka lasin asennukseen. Omegalla oli asennukseen aikanaan työkalu, joka oli kuulemma susi ja työkaluosasto kehitteli kuulemma 2015 uutta työkalua asennukseen, vielä ei ole kuulunut mitään. Kello on, kuten kaikki Omegan vintage cronot, erittäin kysytty ja haluttu keräilykello, mutta se on silti selvästi edullisin Omega crono näistä 70-lukulaisista, fiksu kohde aloittaa keräily. Kelloon kuuluu rannekkeeksi Omegan metalliranneke 1162.173, sen kiinnitysleveys on 20mm.
Kellon kuorireffi on 145.014. Kellon koneisto on Omega 861, joka on tehtaan tytäryhtiön Lemanian valmistama (Le 1873). Koneiston halkaisija on 12 linjaa eli 27,0 mm. 17 kiveä, Inca-iskusuoja, Taso-spiraali, sileä Glucydur-liipotinkehä, käynninkeskiöinti, rukkauksen hienosäätö epäkeskoruuvilla. Cronossa: Nollattava keskisekunti, jolle 30-min laskija, 12h-laskija heilahdustaajuus 21.600, käyntivara 40 tuntia.
Omega Seamaster klassinen vedettävä cronografi vuodelta 1970. Kellossa vedettävä koneisto 861. Malli on nimetty Seamasteriksi, jotta sitä ei luulla Speedmaster Professionalin uudeksi kuoreksi. Tämä klassinen sini/valkoinen taulumalli, mutta kuorella tehtiin Soccer Timer -kello, jossa cronon taulut lohkottu puna/mustiksi, jotta 45min helppo nähdä. Kuoren halkaisija 39mm.
Kuorireffi on 145.020. Kellon koneisto on Omega 861, joka on tehtaan tytäryhtiön Lemanian valmistama (Le 1873). Koneiston halkaisija on 12 linjaa eli 27,0 mm. 17 kiveä, Inca-iskusuoja, Taso-spiraali, sileä Glucydur-liipotinkehä, käynninkeskiöinti, rukkauksen hienosäätö epäkeskoruuvilla. Cronossa: Nollattava keskisekunti, jolle 30-min laskija, 12h-laskija heilahdustaajuus 21.600, käyntivara 40 tuntia.
Omega Seamaster 70-luvun muotoilua edustava vedettävä cronografi vuodelta 1970. Kuoren halkaisija 40 mm ja kuoren korkeus pystysuunnassa on 48mm. Maskikuori, joka peittää rannekkeen lähdön. Mallia on myyty sekä nahka- että metallirannekkeisena. Harmaa taulu ja oranssit osoittimet antavat mallille rallihenkisen ulkoasun.
Kuorireffi on 145.024. Kellon koneisto on Omega 861, joka on tehtaan tytäryhtiön Lemanian valmistama (Le 1873). Koneiston halkaisija on 12 linjaa eli 27,0 mm. 17 kiveä, Inca-iskusuoja, Taso-spiraali, sileä Glucydur-liipotinkehä, käynninkeskiöinti, rukkauksen hienosäätö epäkeskoruuvilla. Cronossa: Nollattava keskisekunti, jolle 30-min laskija, 12h-laskija heilahdustaajuus 21.600, käyntivara 40 tuntia.
Kellon kuorireffi on 176.001. Kuoret ovat kuoritehdas EPSAn käsialaa, tämä normi 2-osakuorilla. Tämä malli on ensimmäisiä malleja (mahdollisesti ensimmäinen kuorireffin mukaan), joita Omega valmisti koneistolla 1040. Kellon serial 318xxxx sijoittaa kellon 1070 loppuun/1971 alkuun. Kellon tullessa huoltoon se oli ollut esittäin kovassa käytössä, lasissa ja kuorissa oli paljon kulumaa ja hankaumaa. Kellossa oli Omegan alkuperäinen lasi, mutta väärä lasi, jossa oli musta vahvisterengas (=Moonwatchin lasi, kuuluu olla kromirengas). Valitettavasti en tullut ottaneeksi kellosta kuvaa sen kunnosta tullessa, mutta kuten 3. kuvasta näkyy, kello on saatu palautettua alkuperäiseen loistoonsa. Virallisissa Omega huolloissa on käytössä laitteet, joilla kuoren aurinkohiontapinnat voidaan palauttaa entiseen loistoonsa. Juuri tämä nostaa kunnostetun kellon näyttävyyttä. Omega cronoissa huollon yhteydessä vaihdetaan aina kaikki tiiviyteen vaikuttavat osat: lasi, nuppi, painimet ja pohjantiiviste. Uusilla osilla on iso merkitys cronon käytettävyyteen sillä useimmiten vanhojen painimien tiivisteet ovat sulaneet ja vanhat painimet tuppaavat liimaamaan, kun paininta painetaan, se ei nousekkaan kunnolla takaisin ylös.
Kellossa on Omegan 70-luvun metalliranneke 1162.172 (kiinnitysleveys 22mm), jota on käytetty sekä liki kaikissa 70-lukulaisissa cronoissa. Omegan alkuperäisen rannekkeen tunnistaa siitä että Omegalla on aina lukossa rannekkeen koodi, joka tässä on 1162/172. Ranneke on koodattu myös kuoreen kiinnityvässä pääty palassaan 172, jos päätypala on irtoavaa mallia se on päätypalan koodi. Yhdessä 7-numeroinen koodi viittaa kokonaiseen rannekkeeseen. Ranneketta on tällä hetkellä vielä tarjolla kiinnitysleveyksiin 20, 22 ja 24mm. Varaosia rannekkeeseen on saatavissa taitelukko, ja jatkopala.
Kuorireffi on 176.001. Roiskevesitiiviskuori 5bar tiiviydellä. Koneistona on Omega 1040 (Lemania 1340) Koneiston mitat: 13,75 linjaa eli 31mm ja korkeus 8mm. Kiviä 22, Inca-iskusuoja, nopea käyntitaajuus 28.800, nollattava ajanotto keskisekunnilla, keskinavan min.laskurilla, 12h tuntilaskurilla sekä kalenteri, 24h näyttöosoitin ja pikkusekunti.
Omega Speedmaster Mark III Automatic on kello, jota kutsutaan usein automaatti-Flightmasteriksi, koska kellon kuorissa on sama design kuin 1969 mekaanisessa cronograafissa Flightmasterissa. Kellosta oli kaksi eri tauluversiota musta ja sininen. Sininen tunnetaan myös nimellä Deep Blue. Kello oli aikalaisekseen kookas kuoren poikki halkaisija 41mm ja korkeudessa reilusti enemmän. Kello oli mukana kuudennella kuunkamaralla käynnillä ja ensimmäinen automaatti-crono, joka teki sen. Kellossa on 35mm halkaisijaltaan ja 3mm paksu mineraalilasi. Tämä malli ehti tulla markkinoille ennen Speedmaster 125:tä vaikka tehtaan tarkoitus oli toisin päin, kuulento saneli aikataulun.
Kellon kuorireffi on 176.0002. Roiskevesitiiviskuori 5bar tiiviydellä. Koneistona Omega 1040 (Lemania 1340) Koneiston mitat: 13,75 linjaa eli 31mm ja korkeus 8mm. Kiviä 22, Inca-iskusuoja, nopea käyntitaajuus 28.800, nollattava ajanotto keskisekunnilla, keskinavan min.laskurilla, 12h tuntilaskurilla sekä kalenteri, 24h näyttöosoitin ja pikkusekunti.
Yksi kaikkein kookkaimpia 70-luvun Speedmastereista on Omega 125 vuotta -juhlamalli Omega Speedmaster 125 vuodelta 1973. Se oli kronometritestattu ja limited edition -malli, jota valmistettiin vain 2000 kpl (viisi erilaista lasia 400/malli). Tarinan mukaan tehdas jakoi mallit tarkasti maiden kiintiöiden mukaan, mutta Suomessa oli samana vuonna jääkiekon MM-kisat, joiden sponsorina oli Omega, joten Suomeen toimitettiin enemmän mallia, kuin kiintiö edellytti, tästä johtuen kelloa löytyy meiltä enemmän kuin muualta. Koska kello oli Omegan juhlamalli, se oli kronometri. Se oli ajankohtana erikoista sillä, vielä tuolloin kukaan valmistaja ei ollut tehnyt teräskuorista cronografia, joka oli myös kromometri (conoja joissa oli kultakuoret oli toki testattu). 1995 lähtien kaikki Omegan kellot ovat olleet kronometrejä.
Mallissa on erittäin massiivinen ranneke. Se oli myös kellossa jonkin asteinen murheen kryyni, sillä palojen liitosten kanssa oli ongelmia. aikanaan Omega toikin markkinoille parannetun rannekkeen ja vaihtoi niitä takuuna. Tähän kelloon ei oikein saa kiinni muuta ranneketta vaikka tehtaalla olikin kelloon 2000-luvulla korvaava ranneke. Pitkään alkuperäiseen rannekkeeseen ei saanut osia, mutta voin kertoa, että nyt saa. Kellon rannekkeen palat on liitetty yhteen liitospaloilla, jotka ovat kuin kaksi yhteen hitsattua jousinastaa. Niitä saa ja loppuun kuluneet osat voi vaihtaa. Kaiken lisäksi kelloon saa jopa kokonaan uuden alkuperäisen rannekkeen. Alkuperäisen metallirannekkeen numero on 1221/212, ranteessa erikoiskiinnitys ruuvilla kellon runkoon.
Kellon kuorireffi on 178.0002. Roiskevesitiiviskuori 5bar tiiviydellä. Koneistona Omega 1041 (Lemania 1340) Koneiston mitat: 13,75 linjaa eli 31mm ja korkeus 8mm. Kiviä 22, Inca-iskusuoja, nopea käyntitaajuus 28.800, nollattava ajanotto keskisekunnilla, keskinavan min.laskurilla, 12h tuntilaskurilla sekä kalenteri, 24h näyttöosoitin ja pikkusekunti.
Omega Seamaster Automatic vuodelta 1973, joka on lempinimeltään Jedi. Kuorireffi on 176.005. Kuoren poikki halkaisija on 42mm, varsinainen kookkaus on kuitenkin pystysuunnassa ja kulmikkaassa muodossa. Kello oli lempinimensä mukaisesti kookkain 70-luvun cronoista. Kello on varustettu koneistolla 1040. Kellosta tehtiin myös dublee versio, se oli ajankohdan Omega cronoissa harvinaista. Teräskellossa oli harmaa tai sininen taulu ja dubleekellossa ruskea taulu. Samaa taulua käytettiin myös pyöreässä kellossa (itse taulu kellossa on pyöreä, sen ympärysrengas on kulmikas), mutta tuo kello ei ole Jedi, virheellisestä netti tiedosta huolimatta.
Kellossa on alunperin metalliranneke, 1162/173, jossa kiinnitysleveys 20mm. Teräsranneketta on yhä saatavana, mutta valitettavasti dbl-ranneketta ei enää ole saatavilla.
Kuorireffi on 176.0005. Roiskevesitiiviskuori 5bar tiiviydellä. Koneistona Omega 1040 (Lemania 1340) Koneiston mitat: 13,75 linjaa eli 31mm ja korkeus 8mm. Kiviä 22, Inca-iskusuoja, nopea käyntitaajuus 28.800, nollattava ajanotto keskisekunnilla, keskinavan min.laskurilla, 12h tuntilaskurilla sekä kalenteri, 24h näyttöosoitin ja pikkusekunti.
Pyöreällä plexillä varustettu Seamaster Automatic, joka käyttää samaa taulua kuin Jedi-malli. Plexilasin renkaassa tachy-asteikko. Taulun värit harmaa, tummansininen ja ruskea. Kellon kuoren halkaisija on 38mm. Tuotantoon 1974, se jatkui 70-lopulle. Kelloa tehtiin teräs-, dublee- ja kultakuorella. Rannekkeen kiinnitys leveys on 22mm.
Kuorireffi on 176.007. Koneistona Omega 1040 (Lemania 1340). Koneistona on Omega 1040 (Lemania 1340) Koneiston mitat: 13,75 linjaa eli 31mm ja korkeus 8mm. Kiviä 22, Inca-iskusuoja, nopea käyntitaajuus 28.800, Nollattava ajanotto keskisekunnilla, keskinavan min.laskurilla, 12h tuntilaskurilla sekä kalenteri, 24h näyttöosoitin ja pikkusekunti.
Mark IV:n kuori oli toteutettu samalla kaksiosaisella kuori-tekniikalla, kuin liki kaikkien 70-luvun Omega cronojen kuoret. Koneisto on hylsymäisessä sisäkuoressa, siinä on tiiviys ja tiivisteet, päällyskuori luo kellon tyylin. Kuoret on yhdistetty kumitiivisteellä, niiden irroitus huollossa on usein haastavaa, sillä kuoria ei usein ole koskaan irroitettu aiemmissa huolloissa, mutta ilman sitä ei myöskään synny kunnon työjälkeä. Kellossa on 2 mm paksu mineraalilasi, lasi on kiinni erikoistiivisteellä, joka samalla pitää paikoillaan osoittimien spacer-rengasta, joka säätää lasin korkeuden taulusta. Lasin sisäpintaan on mustalle ulkokehälle maalattu joko Tachymeter, Pulsometer- tai Telemeter-asteikoilla. Suosituin näistä asteikoista on Tachy, jolla ei kuitenkaan ole nykyään käyttöfunktiota.
Kuvissa 3 ja 4 näkyy koneiston taulunpuolen rakennetta, jossa on oma väliosa tehty keskiakselille rakennetulle minuuttilaskijalle. Pikkusekuntia kiertävä 24h-osoitin on toteutettu yksinkertaisella kiekolla, joka on kytketty kalenterinsiirtorattaaseen.
Kellon kuorireffi on 176.009. Roiskevesitiiviskuori 5bar tiiviydellä. Koneistona on Omega 1040 (Lemania 1340) Koneiston mitat: 13,75 linjaa eli 31mm ja korkeus 8mm. Kiviä 22, Inca-iskusuoja, nopea käyntitaajuus 28.800, Nollattava ajanotto keskisekunnilla, keskinavan min.laskurilla, 12h tuntilaskurilla sekä kalenteri, 24h näyttöosoitin ja pikkusekunti.
Miesten kookas Yachting Timer on siis suunniteltu purjehdus-/ veneilykäyttöön, kuten nimestä voi arvata. Kellon taulussa on 5 minuutin intervallit kolmelle ensimmäiselle viidelle minuutille, kuten purjehduskellossa kuuluu olla. Kellon koneisto on täysin sama automaatti-cronografi kaliiperi 1040, kuin muissa auto-cronoissa. Koneisto on erittäin kookas 13,75" eli 31 mm. Koneistoa käytettiin useimmiten toisen 70-luvun alun uutuuskeksinnön kanssa eli mineraalilasin, mutta tässä mallissa on plexilasi, erikoispaksu sellainen ja lasin vahvisterenkaassa on tachyasteikko. Tämä plexilasikkeella varustettu malli oli Omegan auto-cronojen mallistossa tyyliltään sitä perinteisemää sarjaa, verrattuna mineraalilasilla varustettuihin malleihin.
Nerokkuus tässä Omegan, tai tarkemmin sen tytäryhtiön Lemanian, sille
valmistamassa auto-cronossa on se että, keskisekunnin lisäksi myös
minuuttilaskija on asetettu keskinavalle, isolla osoittimella. Normaalissa
cronossa pikkutaululla olevasta minuuttilaskijasta on tavattoman vaikea lukea
kuluneita minuutteja, jos olet vielä samalla kädet täynnä työtä, kuten
purjehtiessa, mutta tästä kellosta crononlukeminen käy helposti. Kuten näkyy
kellotaulussa 15 minuuttia on värikoodattu 0-5min ei väriä, 5-10min sininen ja
10-15min punainen, näitä käytetään purjehduskilpailun lähtöviivalle
asettautumisessa. Itse en purjehdi, joten tästä voi lukea jostain toisaalta
lisää. Muut osoittimet kellossa ovat: Alhaalla klo 6:00 cronon tuntilaskija. Klo
9:00 valkoinen osoitin kellon sekuntiosoitin ja sen alla olevassa kiekossa
oranssi nuoli on 24h-osoitin. Kello on vintage-kelloksi erittäin kookas,
kuorihalkaisija on 42mm. Kelloa on valmistettu
1972-74.
Kuorireffi on 176.0010. Vesitiiviys on 5 bar tiiviydellä. Koneistona Omega 1040 (Lemania 1340) Koneiston mitat: 13,75 linjaa eli 31mm ja korkeus 8mm. Kiviä 22, Inca-iskusuoja, nopea käyntitaajuus 28.800, nollattava ajanotto keskisekunnilla, keskinavan min.laskurilla, 12h tuntilaskurilla sekä kalenteri, 24h näyttöosoitin ja pikkusekunti.
Omegan talouspuolen asiantuntijat tulivat siihen tulokseen, että koneisto 1040 on liian kallis valmistaa, eikä kelloa pystytä myymään alle kriittisen rajan (oli Suomessa tuolloin noin 1200mk ja vastaavaan aikaan uudet quartz-kellot kuten Megaquartz maksoi yli 1500mk). Kaliperin 1040 tilalle kehitettiin edullisempi koneisto 1045. Se tuli tuotantoon 1974 ja tuotanto Omegalla jatkui 80-luvulle. Vaikka kyseessä on siis karvalakki-versio, kyseessä on tarkkakäyntinen koneisto, joka toimii taajuudella 28.800. Koneiston arvoa hieman varjostaa fakta, että koneistossa on taulunpuolella muovinen välisilta. Muovin käytölle on kyllä pätevä syy, sillä kirkkaan muovin läpi voidaan nähdä kasattaessa, että kaikki on oikein paikoillaan. Koneiston 1045 rakenne on muutoin samanlainen, kuin cal 1040, mutta ero, josta mallin erottaa on 24-h osoitin on klo 12:00 kohdalla ja koneistossa on DD kalenteri eli siinä on myös viikonpäivä. Kellon alkuperäinen metalliranneke on 70-luvun yleiranneke 1162/172, jossa kiinnitysleveys 22mm.
Kellon kuorireffi on 176.0012. Roiskevesitiiviskuori 5bar tiiviydellä. Koneistona Omega 1045 (Lemania 5100) Koneiston mitat: 13,75 linjaa eli 31mm ja korkeus 8,2mm. Kiviä 17, Kif-iskusuoja, nopea käyntitaajuus 28.800, nollattava ajanotto keskisekunnilla, keskinavan min.laskurilla, 12h tuntilaskurilla sekä tuplakalenteri, 24h näyttöosoitin ja pikkusekunti.
Omega Speedsonic f300 Chronometer oli ESAn tekemällä äänirautakoneistolla varustettu cronografi. Koneisto perustui ns kerros-cronotekniikkaan, eli modifioitu äänirautakoneisto kuljetti cronografimodulia. Kello julkistettiin 1973, se oli limited edition ja ajankohtana kaikkein kallein teräskuorinen Omega. Sitä valmistettiin kahdella heijastavalla taululla harmaalla ja sinisellä. Kellossa on mineraalilasi 34mm ja 2mm paksu, sen reunassa on maalattuna tachymetriasteikko. Kelloa tehtiin sekä metallirannekeisena että nahkarannekkeisena (sileä mustaranneke taitelukolla). Metalliranneke oli kuin ravun panssarikuori ja kello sai lempinimen Lobster. Kello oli kookas, kuoren halkaisija oli nupin kohdalta 44mm ja korkeus 46mm. Kellon ranneketta tai sen osia ei ole enää saatavilla. Osassa kelloista on asennettuna korvaava ranneke 1162/172
Kellon kuorireffi on 188.0001. Koneistona Omega 1255 eli ESA 9164. Kronometritestattu.
Omegassa on myös toinen Speedsonic, perinteisellä tonneau-kuorella ja plexilasilla. Mallia tehtiin myös dubleekuorella. Tämä malli valmistettiin 1976 jälkeen, varastoon tehdyistä osista, kun äänirautojen tuotanto oli jo päättynyt.
Kellon kuorireffi on 188.0002. Koneistona Omega 1255 eli ESA 9164.
Kaikilla kelloilla on huoltoväli, joka on 5-7 vuotta. Huoltoväli ja sen noudattaminen on tärkeä asia kaikissa vähänkin arvokkaammissa kelloissa, mutta kronografeissa se on erityisen tärkeää, sillä ajanottomekanismin käyttö (käynnistys, pysäytys ja nollaus) toimivat sormesta tulevalla mekaanisella voimalla. Jos koneisto on aivan kuiva, kitka kasvaa expotentiaalisesti ja paininta pitää painaa monin kerroin suuremmalla voimalla, ennen kuin mitään tapahtuu. Osien rikkoutumisen uhka on ilmassa. Esim 70-luvun automaatti-cronossa 1040, jota ei ole koskaan huollettu, on erittäin suuri vaara, että jotain rikkoutuu, jo muutaman painalluksen jälkeen. Tyypillisesti auto-crono 1040 koneistossa tuntilaskurirattaan ohut alatappi katkeaa, kun nollausvarara painaa sitä. Koska koneisto 1040 ei ole enää, cal 861 lailla, tuotannossa sen osat ovat kalliita (tuntilaskijaratas on n. 140€). Kellolla ei siis todellakaan kannata leikkiä turhanpäiten kun miettii huollattamista.
70-luvun kronografia huollettaessa on erittäin tärkeää, että kelloon uusitaan tiiviyteen vaikuttavat osat, kuteen nuppi, painimet ja tiivisteet. Vanhat painimet ovat usein ajansaatossa sulaneet öljyksi joka on sitten kuivunut ja jähmettynyt jo uudelleen. Tällainen painin ei ole laikaan tiivis, mutta sulanut ja jähmettynyt painimen tiiviste usein jarruttaa ja vaikeuttaa painimen toimintaa. Vanha painin sulaneella tiivisteellä voi myös jäädä jumiin ala-asentoon, ja sitten crono ei toimi.
Omegan mineraalilasillisissa kelloissa lasin tiiviste oli läpikuultavaa muovia. Ajansaatossa tiivisteet ovat kuivuessaan muuttuneet oluenvärisiksi. Lasin tiivisteestä onkin helppo tunnistaa onko kello huollettu kunnolla ja lasi käytetty irti huollossa, kuten Omega ohjeistaa, vai onko kello käynyt mahdollisesti jonkun harrastelijan huollossa.
Kirjoitus luotu 10/2018 HL
päivitys 1/2022