www.kellohuoltoloppela.com

Peseux 7000 ja 7001

ETA 7001 jpg

Peseuxin historia

Vedettävistä peruskoneistoista pitkäikäisin on Peseux, joka ei itseasiassa ole enää Peseux vaan ETA. Vanha alkuperäinen Peseuxin tehdas suljettiin 1982 ja koneistoa alettiin valmistamaan 1990 ETAn toimesta (kuten Valjoux 7750). Se oli ensimmäinen mekaaninen koneisto, jota alettiin uudelleen valmistamaan puhtaan quartz-ajan jälkeen. Peseux sai nimenensä pienestä, nykyään 5800 asukkaan kylästä, jossa tehdas sijaitsi. Peseuxin kylä on Neuchatelin kanttoonissa lähellä Ranskan rajaa, alueella, jossa suurinosa kelloteollisuudesta sijaitsee. Koneistotehdas Peseux perustettiin 1923. Tämän 7000 koneiston juuret ovat koneistossa Peseauxin kaliiperissa 170, se luotiin 40-luvulla. Kaliiperia P170 käytti 40-luvulla mm Mido Multifort kelloissaan. Mido oli tuolloin tärkeä vesitiiviiden kellojen kehittäjä ja edelläkävijä. Se veti myös kehitystyötä iskusuojauksen osalta ja teki ensimmäisinä yhteistyötä Incablocin kanssa. Koneisto on edelleen 40-luvulla suosiossa ollutta 10.5"' kokoa, mutta se ja sen kaliiperinumero on muuntunut monta kertaa, sen kehittyessä matkalla nykyaikaan. Alkuperäinen P 170 oli 3,90mm korkea, ja nykyinen ETA 7001 taas 2,50mm eli koneisto on matkalla ohentunut 1,40mm joka on 35%. Yksi asia on kuitenkin ollut muuttumaton 50-luvun alusta lukien, ohuutensa takia koneisto on ollut suosittu ohuiden ja laadukkaiden puku- ja kultakellojen koneisto. Jos kellotehdas ei itse valmistanut omaa koneistoa, oli Peseux niille ainoa keino valmistaa ohut pukukello. Koneistoa on toki käytetty matkalla myös keskihintaisissa kelloissa 60-luvulla, mutta koska se oli selvästi hintavampi kuin massatuotetut koneistot ja sen halkaisija on vain 10.5"', sitä ei tapaa edullisimmissaa tilaaja-brandikelloissa. Myös sen pieni koko, vain 10.5"' eli 23,70mm, on mahdollistanut käytön myös suorakaiteen muotoisissa design-kelloissa. Kaliiperilla on ollut matkan varrella kymmenittäin, jos ei satoja käyttäjiä.

Omega 651 jpg

Peseux muuttu ETA koneistoksi

90-luvun alkupuolella, kun ETA toi koneiston uudelleen markkinoille omana koneistona, myös Omega käytti koneistoa hetken aikaa, mekaanisten kellojen paluun ensi askelissa. Koneisto oli Omegan ensimmäinen quartz-ajan jälkeen. Koneiston kaliiperi Omegalla oli 651 ja 652, sama koneisto, joista toinen on kronometritestillä, toinen ilman sitä. Omega oli tehty suoraan ETA koneistosta 7001, ilman modifiointeja. Sen taajuus oli 21.600A/h eli 3Hz. Kellot, joissa Omega käytti koneistoa olivat DeVillen Prestige -sarjaa eli ohuita pukukelloja kulta- tai platinakuorella.

Nomos

Nykykelloissa tunnetuimpia Peseuxin käyttäjiä on ollut saksalainen Nomos Glashutte. Tehdas on perustettu 1990 eli se on kellomaailmassa vasta nuori firma ja tulokas. Nomos nousi kuuluisuuteen juuri käyttämällä ohutta pukukellon koneistoa ETA 7001, muiden tehtaiden keskittyessä käyttämään mekaanisissa kelloissaan ETA 2824-2 tai 2892-2 koneistoja. ETA lopetti kuitenkin porrastetusti 2012-15 koneistojen toimittamisen Swatch Group konsernin ulkopuolisille tehtaille. Nykyään koneistoa tapaa vain lähinnä Swatch Groupin kelloissa kuten Tissot tai konserniin kuuluva High End brandi Blancpain. Koska ETA ei enää myy koneistoa konsernin ulkopuolelle, on Glashutte joutunut kehittämään itselleen uuden koneiston Alpha korvaamaan ETA 7001 koneiston. Koneisto on spekseiltään hyvin samanlainen kuin ETA, mutta siis tehtaan oma koneisto. On hyvin mahdollista, että Alpha on tehty samoista piirrustuksista, kuin ETA 7001, samaan tapaan kuin Sellita-koneistot on tehty ETAn kopiona. joka tapauksessa rattaiden sijoittelu koneistossa ja osoitinasetus mekanismi ovat saman näköiset. Erona on, koneistossa on vain yksi silta, joka on sekä jousikotelolle, että rataskoneistolle. Nomoksen uusista kelloista ei siis enää löydy ETA 7001 koneistoa.

Peseux koneiston kehitys

Taulukossa on otteita Peseux koneiston kehityksestä. Peseux tehtaalla on myös ollut, 60-luvulla, koneisto, johon 7001 koneistoon on lisätty kalenteri. Sellaisessa rakenteessa hämärtyy, onko kyseessä yhä sama pukukellon koneisto, vai uusi koneisto joka on rakennettu tämän pohjalle. Myös Nomoksella on Beta ja Delta koneisto, jossa on kalenteri

Kaliiperi Vuosi Halkaisija Korkeus Taajuus Kiviä
P 170 1940 10.5"' 3,90mm 18.000 15
P 180 1940 10.5"' 3,90mm 18.000 17
P 320 1949 10.5"' 3,10mm 18.000 16, 17, 21
P 7000 1962 10.5"' 2,50mm 18.000 17, 21
P 7001 1962 10.5"' 2,50mm 21.600 17, 21
P 7010 1962 11.5"' 2,50mm 18.000 17,21
P 7011 1962 11.5"' 2,50mm 21.600 17,21
ETA 7000 1990 10.5"' 2,50mm 18.000 17,21
ETA 7001 1990 10.5"' 2,50mm 21.600 17,21

Muutoksia matkan varrella

Ensimmäisissä malleissa oli luonnollisesti kiinteä ulkopää (sitä ei oltu vielä keksitty) ja liipotin oli ilman iskusuojaa. Incabloc tuli koneistoon Midolla jo 40-luvun alkupuolella. se oli ensimmäisiä Incablocin käyttäjiä. Sitten 50-luvun lopussa malliin tuli säädettävä ulkopää. 60-luvulla koneisto ohentui  nykyiseen mittaan 2,50mm ja siitä tuli se kulta- ja pukukellojen koneisto, jona se tunnetaan. Koneista löytää ajalta usean hyvin erilaisen käsittelyn saaneena, 60-luvulla kellotehdas sai vielä itse viimeistellä koneiston (hionnat, kultaus tai rodinointi). Se sai käyttää koneistossa itse valitsemaansa liipotinta ja rukkauksen säätöä sekä sai valita joko KIFin tai Incablocin. Koneisto perusrakenteeltaan pysyi teknisesti samana aina 60-luvun alkupuolelta 80-luvun alkuun, jolloin Peseux tehdas lopulta suljettiin. 80-luvun alusta alkaen, ETA on tehnyt kaikki koneistonsa alusta loppuun. Koneiston käyttäjä tehtaalla ei ole oikeutta muuttaa koneistoa mitenkään, mutta se saa tilata koneiston juuri haluamallansa viimeistelyllä ja kaiverruksilla.

Etachron

Koneistoa päivitettiin ETAn toimesta nykyaikaan, kun se aloitti tuotannon 90-luvun alussa, siihen tuli Etachron rukkanasta ja ulkopää eli vanha ruuvi kiinnitteinen ulkopää poistui. Etachronin etuna on automaattisesti oikea spiraalin lähtökorkeus ja helposti ja tarkasti säädettävissä oleva spiraalin suuntaus. Etachron on ollut käytössä 80-luvun alusta käytössä kaikissa ETAn valmistamissa koneistoissa. Myös Sellita käyttää patenttia, sillä myös sen käyntilaitteen osat tulevat Nivaroxilta, joka on ETAn tytäryhtiö. Siinä on haarukka, joko pitää ulkopään korkeuden automaattisesti aina oikeassa korkeustasossa pihtikiinnityksellä ilman ruuvia. Ulkopään asemointia ja rukkanastojen väliä on helppo säätää Etachron-työkalulla.

Uudet iskusuojat Novodiac ja Nivachoc

Noin 2007 ETA siirtyi ensin käyttämään uutta iskusuoja laitetta, Novodiac-iskusuojaa. Vanhat Incabloc-kivet ovat yhä käytössä, mutta vain Sellitalla. Teknisesti Novodiac on liki samanlainen kuin KIF Trior 60-luvulta. Novodiac-iskusuojassa molemmin puolin on samat kivet ja jousi. Jousi on kolmiapilan muotoinen, irtoava osa. Se asennetaan paikoilleen omalla Novodiac-työkalulla, joita on olemassa kaksi erikokoista, miesten malli 2824-2 sarjan koneistoille ja toinen 2671 koneistolle. Novodiacilla oli paha tapa ponnahtaa auki, kun kello sai ison iskun ja sen takia kehitettiin uusi iskusuoja. Vuonna 2020 Nivarox (yhtiö joka omistaa Incablocin) esitteli uuden Nivachoc(ylä kuva), joka on ohuempi kuin Nivadiac tai Incabloc. Sen kivet ovat eri halkaisijalla eri puolilla, joten niitä ei voi laittaa väärinpäin.


Kirjoitus luotu 10/2022 HL