www.kellohuoltoloppela.com

Omega Speedmaster

Speedmaster jpg

Kello ja avaruuslennot

Useimmiten, kun puhutaan Speedmasterista, tarkoitetaan juuri ensimmäistä Speedmasteria mallia eli ns Moonwatchia, kelloa, joka kävi kuussa. 70-luvulla tehtiin Speedmaster Automatic koneistolla 1040 ja myöhemmin 1045. 1992 jälkeen Speedmastereita on tehty lukuisilla eri auromaattikoneistoilla. Tässä artikkelissa on keskitytty alkuperäiseen malliin.
Se, että Omega valikoitui NASA kuukelloksi ei ollut vain sattumaa tai kaupallisen sponsoroinnin tulos. Vuonna 1961, amerikkalaisia shokeeranneen venäläisten vuonna 1957 tapahtuneen, onnistuneen Sputnik-lennon jälkeen, presidentti Kennedy julkisti Yhdysvaltain kongressissa tavoitteen viedä ameikkalainen ensimmäisenä ihmisenä kuun pinnalle. Omega ei suinkaan ole ainoa avaruudessa käynyt kello, vaan sellaisia on lukuisia merkkejä, mutta kuussa on käynyt vain yksi kellomerkki, Omega. Yksi tunnetuimpia muista avaruudessa käyneistä kelloista on, Apollo lentojen jälkeen, Bill Poguen Skylab-4 operaatiossa 1973 käyttämä Seiko Automatic cronogafi (cal 6139) eli Pogue Seiko. Kun NASA aloitti kuulento-ohjelman 60-luvun alussa, se osti Houstonissa anonyymisti kelloliikkeistä kymmeniä kelloja useilta valmistajilta, eikä se tässä vaiheessa edes informoinut tehtaita, että niiden tuotteita testataan osana avaruusohjelmaa, koska mitään tietoja avaruusohjelmasta ei haluttu päästää julkisuuteen. Omegan tehdas sai tiedon NASAn puuhista vasta kesäkuussa 1965, kun  kuvissa Gemini 4 lennolta ensimmäisestä avaruuskävelystä näkyi, että Edward Whitella oli ranteessa Omega Speedmaster. NASA oli alkanut testata noin kymmentä kelloa ääriolosuhteissa, silmällä pitäen tavoitteena olevaa kuukävelyä. Kelloja testattiin laboratoriossa kymmenellä testillä mm tyhjiötestillä, kuumentamalla, jäädyttämällä, altistamalla niitä g-voimille ym sekä avaruuslennoilla. Omegan lisäksi muita merkkejä neljän cronografin loppukilpailussa olivat: Rolex, Breitling ja Wittnauer (Longinesin tytäryhtiö, joka toimi lähinnä USAssa). Lopulta vaativin testi oli tyhjiö-testi ja Omega oli ainoa, joka läpäisi tämän sen. Omega selvisi siis tästä pudotuspelistä voittajana, se sai kunnian lähteä kuuhun.

Edward White jpg Ed White

Vuonna 1969 ensimmäisellä kuulennolla kaikki kolme Apollo XI astronauttia ovat varustettuja Omega Speedmaster Professional kellolla, kun ensimmäinen vierailu kuun pinnalle tapahtui. Ensimmäinen mies kuun pinnalla, jolla oli Speedmaster ranteessa oli Buzz Aldrin, koska Neil Armstrongilla kello ei ollut ranteessa ulosmentäessä, sitä oli käytetty back upina laskeutumisen ajanmittauksessa ja se jäi ohjaamoon. Neil Armstrongin ja Michael Collinsin kellot ovat nykyään nähtävillä Smithsonian Instituutissa, Washingtonissa. Aldrinin kello puuttuu kokoelmista, sillä se katosi postissa. Onnistuneen kuulennon jälkeen Omega lopullisesti auktorisoitiin NASA:n Viralliseksi Tavarantoimittajaksi Ajanmittauksessa. Epäonnekkaalla Apollo XII lennolla (josta kuulu Tom Hanks elokuva) Jim Lovell käyttää Speedmasterin ajanottoa, kun rakettimoottoria pidetään päällä 14 sekuntia kestävän polton ajan, jotta alus pääsee oikeassa kulmassa ilmakehään, eikä ponnahda takaisin avaruuteen tai pala poroksi liian jyrkässä sisään tulossa.

Buzz Aldrin jpg Buzz Aldrin

Speedmaster kellon kehitys

Speedmaster luotiin vuonna 1957 Pierre Moinatin johtaman Omegan kehitysyksikön toimesta. Claude Baillod suunnitteli alkuperäisen kuoren. Markkinoille kello pääsi vuoden 1958 puolella. Alkuperäinen Speedmaster oli varustettu koneistolla 321 ja oli kuorireffiltään CK 2915. Kuoren halkaisija oli 39mm. Kellossa oli teräksenvärinen muistikehä, joka oli kaiverretulla Tachymetriasteikolla. Kellon osoittimina oli nuolimaiset Broad Arrow -osoittimet. Minuutti, tunti ja keskisekunti olivat teräksenväriset, kun taas pikkuosoittimet olivat valkoiset. Malli tunnetaankin nimellä Broad Arrow.

Vuonna 1959 Omega uudisti mallia. Osoittimet vaihtuivat Alpha-osoittimiin (malliin joka on kapenee kohti kärkeään). Kello sai myös uudet kuoret, CK 2993. Näiden kuorien halkaisija oli kasvamut kokoon 42mm. Mallia käytti ensimmäisenä amerikkalaisena avaruudessa astronautti, US Air Forcen testilentäjä Wally Schirra Mercury-lennolla. Mallin nimi on First Omega in Space.Vuonna 1963 saman kuoren reffi muuttui muotoon ST 105.012, kun Omega siirtyi uuteen kuusinumeroiseen reffiin. Kelloa kutsutaan Third Generation. Samalla kello sai nyky mallissakin käytettävät Baton-sosittimet. Vuodesta 1966 lähtien kellon taulussa alettiin käyttää tekstiä Professional, samalla kellon reffi muuttui ST 145.012. Vuonna 1968 Speedmaster sai uuden koneiston cal 681, samalla kuorireffi muuttui muotoon ST 145.022. Siirryttäessä koneistosta 321 koneistoon 681, tehtiin edullisempi , mutta kestävämpi versio koneistosta. Kuorien 145.012 ja 145.022 välillä on pieniä eroja, vaikka kuoret ovat liki identtiset, uuden osat kuten tachy-rengas tai painimet eivät käy vanhaan. Painimissa ero on vain painimen akselin toiminnallisen pituuden erossa, käytännössä siins sama osa, mutta molempia malleja on yhä saatavissa. Tachy-renkaan kanssa on toisin, se uusiminen nimittäin johtaa koko kuoren vaihtoon, mikä on aiheuttanut keräilijöiden keskuudessa suurta huutoa, koska kuorten vaihto vaikuttaa tietysti alkuperäisyyteen ja sitä kautta arvoon.

Alkuperäisestä kellosta on tehty myös 1968 alkaen erikoisversioita, joissa Tachy-asteikon tilalla on, joko Telemetri- tai Pulsometri-asteikko. Pulsometri-asteikollista kutsutaan myös lääkärikelloksi, koska asteikolla voi mitata pulssia.

Speedmaster jaoittelu

Vaikka periaatteessa moonwatch kelloa on vain yksi ja sama kello, jota on tehty 50-luvulta tähän päivään, on siihen tehty matkan varrella lukuisia pieniä muutoksia. muutokset ovat koskeneet liki kaikkea kellossa: kuori, taulu, osoittimet, ranneke ja jopa koneisto. Koneistoja on käytetty kahta, 321 ja 861 sekä uusi versio kaliperilla 1861. Koneistoja on muuteltu ja paranneltu matkan varrella useaan otteeseen.

Speedmaster kellot jaetaan kolmeen ryhmään aikakausien suhteen:

Kehityshistoria

Omega 321 jpg Omega 321 jpg 321

Pre Space

Nämä kellot on tehty ennen avaruuslentoja eli 1957-64. Nämä kellot oli alunperin valmistettu kohdentaen ne esim. autourheiluun ja insinööreille. Alkuperäisessä mallissa ei ollut maskia suojaamassa nuppia ja painimia, vaan ne tulivat ulos rungosta.
-kuoren tunnistenumero eli reffi CK 2915 1957-59 Ensimmäinen Speedmaster broad arrow -osoittimilla, teräksenvärisellä kehällä, suorat lugit. Ranneke 7077/6. Valmistuserät ilmoitettu väliviivalla ja numerolla: 2915-1 (1957-59), 2915-2 (1958-59), 2915-3 ((1959).

Speedmaster jpg Ensimmäinen Speedmaster malli, 2915. Teräskehä, Broad arrow -osoittimet, ulkonevat nuppi ja painimet.

Pre-Moon

Nämä mallit on tehty aikana, jolloin Speedmaster oli kävi avaruudessa, mutta kuussa käynti oli vielä tulevaisuuden tavoite.

CK 2998 1959-63 Ensimmäinen avaruudessa käynyt malli, jota Ed Schirra käytti. Alpha-osoittimet, keskisekuntissa pyöreä lume-piste ns tikkariosoitin, musta kehä, suorat lugit. Rannekkeet 7077/6 ja 7912/6. Valm.erät: 2998-1(1959-60), 2998-2(1960), 2998-3(1960-61), 2998-4 (1961-62), 2998-5 (1962), 2998-6, 2998-61, 2998-62 (1962-63)

Speedmaster jpg 2. sukupolven malli: Mustakehä, Alpha-osoittimet, ulkonevat nuppi ja painimet.

ST 105.002 1962-64. 2998 uudella reffillä tuotannossa vain reilun vuoden aivan 1962 lopusta 1964 toiselle vuosineljännekselle. Mallissa esiintyy sekä Alpha että Baton -osoittimia. Keskisekunti pisara-mallia. Ranneke 7912/6. Kehitysmalli 105.002-62 1962-64

ST 105.003 ja ST 145.003 1964-69 Mallia käytettiin Gemini-lennoilla.  Rannekkeet 7912/6, 1501-1035/6, 1035/506. Versiot: 105.003-63 ja 105.003-64 1964-66; 105.003-65 ja ST 145.003 1966-69.

Speedmaster jpg Speedmaster 105.002-62 viimeinen ns symmetrical-kuorinen, jossa nupit eivät olleet kuoren suojassa.

ST 105.012 1964-68 Tästä alkoi nykyinen Speedmaster-kuori. Tässä mallissa Speedmaster vihdoin sai kuoreensa helmat, jotka suojaavat nuppia ja painimia iskuilta ja jatkossa kuori on ollut ulkoisesti malliltaan samanlainen, vain takapohja on vaihdellut. Kuorta kutsutaan termillä asymmetrical =epäsymmetrinen. Kuoren korvakkeet eli lugit ovat ensikerran kiertyvää mallia eli twisted lugs, se on ollut tästä mallista lähtien ollut Speedmasterin tunnusomainen ominaisuus. Malliin ST 105.012 ilmestyi ensimmäisen kerran, 1964, myös tauluun sana Professional. Versiot: 105.012-63 1964; 105.012-64 1964-65; 105.012-65 1966-67; 105.012-66 1967-66.

ST 145.012 1967-68. Muutos malliin ST 105.012 on uudet korkeammat painimet, jotka on kiinnitetty runkoon kierteellä. Painimet myös paransivat vesitiiviyttä, josta merkintä SP (Special Poussoirs) takakannessa reffin perässä. Ranneke 1036/506 ja 1116/575. Versiot: 145.012-67 ja 145.012-68 1967-68 sekä 1969.

ST 145.022 1968-1971. Malli lasketaan vielä pre-moon kelloksi, vaikka mallilla käytiin sitten kuussa, se oli markkinoilla jo ennen lentoa. Suuri vedenjakaja Speedmastereissa, uusi koneisto 861. Koneisto siirtyi tolpparelli eli column wheel toimisesta cronosta kääntövipu eli cam switch -cronoon. Uudistus toi toimintavarmemman cronon (keräilijät kuitenkin arvostavat column wheel -cronon korkeammalle). Ranneke 1039/615 ja 1116/575. Versiot: 145.022-68 1968-69; 145.022-69 1969-71

Post-Moon

ST 145.022-69 Straight writing 1971-74. Malli, jonka takapohjaan on merkitty poikittain teksti: THE FIRST WATCH WORN ON THE MOON (ensimmäinen kello, jota käytetty kuun pinnalla). Ja kiertyen ympärille: FLIGHT-QUALIFIED BY NASA FOR ALL MANNED SPACEMISSIONS (NASAn tyyppihyväksymä miehitetyille avaruuslennoille).

ST 145.022-71 1971-74. Mallissa takapohjassa kohokuviollinen mitalli Seamaster-logo, jonka ympärillä lennosta kertovat tekstit. Mallia tehtiin varastoon ja osa kelloista myytiin vasta 1976 puolella. Mallista on myös ns ei-NASA versio, jossa vain Seamaster-logo, mutta ei tekstiä. Malli 145.022-74 toi koneistoon muovisen cronon keskisekuntirattaan jarruivun. Ranneke: 1039/516, 1175/640 ja 1171/633. -versiot 145.022-74 1975-76 ja 145.022-76 1976-78

ST 145.022-78  1979-82 Jatkoa edelliselle erälle ja tuotanto erä 71-mallille. Ranneke muuntunut 1171/633 ja 1171/1/633, joka on yhä tuotannossa oleva ranneke ja ainoa saatavilla oleva ranneke vintage Speedmastereihin.

ST 145.0022 1981-88 Omega oli siirtynyt 7-numeroiseen kuorentunnistenumeroon eli reffiin jo vuonna 1970, mutta Speedmastereihin se tuli vasta 1981, jolloin tämä malli, muutoin sama kuin 78-versio. Koneistossa

ST 345.0022 ja 145.0022 1988-96. Vuonna Omega siirtyi käyttämään PIC (Product Identity Code) numeroa ja se eriytti nahka- ja teräsrannekkeisen kellon omalle kuorinumerolle. Kello on sama 78-malli.

1996 jälkeen kellosta on tehty useampiakin juhlamalleja, kuten mallit joissa PIC 3570.50 Tritium kuorireffeillä 345.0022 ja 145.0022. Mallissa taulun heijastemassa Tritiumia, nykyisen Luminova-massauksen sijaan. Apollo XI- Numbered Edition ST 345.0808 ja 145.0808 (1988-1990) lasimpohjalla oleva 1000 kpl juhlamalli. Sama kello on myös ei-numeroituna painoksessa. Molemmissa keltakullattu korkean viimeistelyn koneisto.

Speedmaster jpg


Koneistot

Omega 321 jpg Omega 321 Omega 321 2.generation

321

Speedmasterin ensimmäinen koneisto oli siis cal 321, joka pohjautuu Lemania koneistoon 27 CHRONO C12 vuodelta 1941. Koneistoa tehtiin Omegalle vuosina 1941-60 vain 25.800 kpl. Vuosina 1960-69 koneistoa valmistettin Omegalle 80.000-85.000 kpl.

Koneisto jaetaan kolmeen alaryhmään: 1. sukupolvi (1957-63), siirtymävaihe (1963-64) ja 2. sukupolvi (1964-69). Ero mallien välillä on lähinnä kosmeetinen (kytkinrattaan sillan muotoilu)

Koneisto on arvostettu lähinnä kahdesta teknisestä ratkaisusta johtuen. Siinä on Breguet spiraali ja tolpparelli säätämässä cronografin toimintoja.

Omega 861 jpg Omega 861 jpg

861

861 koneistot jakautuvat koneiston värin mukaan kolmeen ryhmään: punakullattu, keltakullattu ja rodinoitu. Punakullatut jakautuvat kahteen alaryhmään jarruvivun materiaalin mukaan: teräksinen (1969-74) tai delrin (=muovi) (1971-87). Keltakullatut jakautuvat myös kahteen ryhmään: 17 kiveä (1987-95) tai 18 kiveä (1995-97). Rodinoitu nykykoneisto kaliperilla 1861.

Vaikka mallissa on edullisemmat komponentit: tasospiraali ja cam switch -toiminen cronografi, on 861 koneisto myös molemmilta näiltä toiminnoiltaan (käyntitarkkuus ja cronografi) paranneltu verrattuna edeltäjäänsä. Se, että kellossa ei ole kallista Breguet-spiraalia on toki säästöä, mutta käyntilaitetta on kokonaisuutena parannettu. Liipotin on korvattu tarkemmalla ruuvittomalla, tehdas tasapainotetulla liipotinkehällä ja käyntitaajuus on lisäksi nostettu, joten kello pääsee suurempaan tarkkuuteen kuin 321. Edeltäjän cronografipuolen tolpparelli (column wheel) on korvattu kääntövipu (cam switch) cronolla, toiminto on toki keräilijöiden taholta vähemmän arvostettu (koska sitä käytettiin lähinnä edullisissa Landeron ja Venus cronografeissa), mutta faktaa on, että toiminto on liki idioottivarma ja on merkittävästi toimintavarmempi kuin tolpparelli. Kaliiperit 861 ja 1861 ovat keskenään identtiset, mutta näistä 1861 on yleisesti käyntitarkempi, johtuen nykyaikaisesta osavalmistuksesta, joka tietokoneistetulla tuotannolla kykenee suurempaan tarkkuuteen osien valmistuksessa.

Koneistojen 321 ja 861 vertailu

  321 861 321 861
Liipotinkehä Ruuvit Sileä   +
Spiraali Breguet Taso +  
Rukkauksenhienosäätö Ei Kyllä   +
Säädettävä ulkopää Ei Kyllä   +
Taajuus 18.000 21.600   +
Cronon toiminta Column Wheel Cam Switch + +

Kuten laatimastani taulukosta näkyy, saa 861 enemmän plussia kuin 321. Mutta keräiltävyyteen ja arvoon vaikuttavatkin ihan toiset tekijät kuin tekniset ratkaisut. Paras ei ole likikään aina kellojen maailmassa arvokkain, vaan keräilyarvoa hallitsevat enemmän sellaiset tekijät kuin saatavuus, haluttavuus ja harvinaisuus.


Kellojen keräily

Cronografit ovat aina olleet kelloja, jotka ovat intohimon kohde, vaikka cronografi-toiminto kellossa on tavalliselle kellon käyttäjälle jokseenkin tarpeeton toiminto. Se on kuitenkin ennen kaikkea erikoistoiminto ja se lisää mielenkiintoa. Jokainen kellokeräilijä haluaa kokoelmiinsa ainakin yhden cronon. Ajanottotoiminnon suhteen kello on vain isojen poikien lelu, vähän kuin Swiss Army linkkuveitsi, sitä käytetään, vain kun muuta työkalua ei satu olemaan käsillä. Tämäkin, kuten tuo linkkari, sellainen on kuitenkin kiva olla, kaiken varalta. Jos on sattunut perimään isältä 60-70-lukujen taitteen kellon, on se ollut perintökellona pieni Lotto-voitto ja mitä erinomaisin investointi. Kellon (145.012, 145.022) myyntihinta oli tuolloin luokkaa 700-800 mk (=135-150€) ja hyväkuntoinen, hyvin pidetty kello on nykyään yli 10 000€. Vaikka maailmassa uskotaan ikuiseen hinnan nousuun, lienee kellojen hinnat jo huipussaan ja saavuttanut lakipisteen. Itse en usko suureen hinnannousuun tämän päivän malleille, sillä lähtöhinnat ovat jo valmiiksi kovia ja myytävä kello on jo luxustuote. Myöskään muut Omegan mallit 70-luvulta tähän päivään eivät ole nousseet yhtä keräillyiksi kuin alkuperäinen Speedmaster. Mekaanisessa arvokellossa rahanarvo pysyy kuitenkin ihan toisella lailla kuin vaikkapa kännykässä, tietokoneessa tai autossa. Kello on niitä harvoja miehen omistamia esineitä, joissa arvo pysyy ja voi nousta. Naistenkelloissa ei ole samanlaista arvon pysyvyyttä, kuin miestenkelloissa, sillä muotivaikuttaa isommin arvoon ja haluttavuuteen, naistet eivät ole toistaiseksi kiinnostuneita keräilystä ja käytetyistä kelloista, lisäksi naisten hintavammat kellot (80-luvulla syntyneet luxuskellot) ovat usein quartz-kelloja.
Alkupään Speedmaster-kelloissa (kuten kaikissa varsinaisissa keräilykelloissa = arvo samassa luokassa kuin uusi merkin kello) alkuperäisyys on huipputärkeää ja se määrittelee pitkälle hinnan. Suomessa ei liene montaakaan 105.003 mallia vanhempaa Speedmasteria, mallista 145.012 alkaen kelloja alkaa Suomesta löytyä, suomalainen ralli-innostus on saanut suomalaiset hankkimaan Speedmastereita 60-luvun lopulla.


Speedmaster metalliranneke

Speedmaster ranneke jpg Speedmaster ranneke jpg
Speedmaster ranneke jpg Kuva 1 1039.516, kuva 2 1116.595 ja kuva 3 1171,633.

Omega Speedmasteria on myyty alunperin sekä metallirannekkeella että nahkarannekkeella. Metalliranneke on keräilijöiden suosiossa ja nostaa tietysti reilusti kellon keräilyarvoa. Kellossa on, eriaikoina vuodesta 1957 tähän päivään, käytetty 19 erilaista ranneketta. Omegan rannekekoodissa neljä numeroa viittaa itse rannekkeeseen ja vinoviivan jälkeiset päätypalaan (1966 alkaen päätypalan numeroita on ollut 3kpl). Rannekkeet voidaan jakaa kuitenkin kolmeen pääryhmään: Rannekkeet, jotka olivat käytössä ennen 105.012 mallia eli Speedmaster Professionalia (ennen 1964), Moonwatch rannekkeet (1964-88) ja modernit rannekkeet.

Ensimmäinen ranneke oli 7077/6 (käytössä 1957-61), jossa kilpilukossa juotettu kiinni Omegan logo. lugiväli 19mm ja kilpi 16,5mm. Lukon molemmilla puolilla on palat, jotka joustavat.

Vuosina 1967-72 oli käytössä joustopaloilla oleva kolmepalainen ranneke 5. ranneke-malli 1035/506. 19mm lugiväli, 16,8mm kilven leveys, Omega-logo kohokuviolla kilvessä. Palat harjattuja keskeltä laidat kiilloitettu. Liki sama ranneke 1039/516 (1966-72) päätypalalla 516 muuttui 20mm leveäksi. Tämä on yleisin joustopala ranneke ja sitä tapaa reffeissä 105.012-66, 145.012-67, 145.012-68 ja 145.022-68 ja 145.022-71 eli se oli myös kuulennolla olleen kellon ranneke, vaikkakin lennolla kellossa oli kankainen sukeltajanhihna, jotta se riitti avaruuspuvun päälle.

7. ranneke 1116/575 (1968-72) oli ensimmäinen ei-joustollinen ranneke, se oli viisirivinen keskimmäisen palan molemmin puolin oli kapea pala. Ranneke kokonaan harjattu. 20mm lugi, 16mm kilpi.

9. ranneke 1171/633 (1970-1982) kolmirivinen harjattu ranneke. 20mm lugiväli, 15,8mm kilpi. Rannekkeen jatkopalat on kiinnitetty ruuvilla yhteen. Malliin ei saa enää varaosia, sillä sen korvaaja yhä tuotannossa oleva yksinkertaisempi versio 1171/1/633 (1980 alusta eteenpäin). Mallissa jatkopalat on kiinnitetty nastalla ja palat eivät ole umpimetallia vaan lähinnä taiteltu teräspellistä (ranneke helisee, helinäranneke) Nykyään mallin numero on taas muodossa 117/633, mutta ei siis 70-luvun alkuperäinen malli.

18. malli 1998/840 ja 1998/849 (2002-2014) modernien mallien ranneke. Tasaleveä ranneke, jossa kilvessä liipasin lukitus. Lugiväli 20mm ja kilpi 20,4mm. Toinen päätypala on umpimetallia toinen teräspeltinen osa. Kilven päällä teksti Speedmaster Professional.

19. ranneke 1958/957 (2014 alkaen-) Omegan uudella palojen lukitus tekniikalla oleva ranneke. mitat samat kuin edellisessä.


Takakansi

Speedmaster logo jpg Speedmaster logo jpg

Speedmasterissa on käytetty useanlaisia takakansia. Ensimmäisissä 1957 malleissa oli tyhjätakapohja. 1958 kellon takapohjaan tuli Seamaster-logo ja teksti Speedmaster. Ne pysyivät kellossa aina kuulentoon asti, jonka jälkeen pohjaan tuli nesin kuulennosta kertova teksti THE FIRST WATCH WORN ON THE MOON. -teksti oli ensin vaakasuorassa keskellä ja sitä ympäröi kehällä oleva teksti: FLIGHT-QUALIFIED BY NASA FOR ALL MANNED SPACE MISSIONS. 1971 takapohjaan tuli taas Seamaster-logo, tällä kertaa kohokuviona. Suurimmassa osassa malleista logoa kiersi kuulennosta kertova tekstikahdella kehällä, mutta kelloa tehtiin myös ilman tekstiä, niille, jotka halusivat oman kaiverruksen kellon pohjaan. Kellosta on tehty myös 1985 alkaen erikoismalleja, joissa on safiirilasinen takapohja. Näiden kellojen aukaisukolojen väleissä lukee edition kohtainen teksti ja nelinumeroinen yksilöllinen numero.

Speedpohja jpg


Muuta kellosta

Koska kelloa on valmistettu jo yli 50 vuotta ovat monet yksityiskohdat muuttuneet matkan varrella. Ja edelliset esitellyt muuttujat mukaan lukien kellosta voidaankin lukea 10 muuttujaa.

1 Kaliiperi
2 Kuori
3 Taulu
4 Bezel (Lasisarjan rengas)
5 Osoittimet
6 Takapohja
7 Nuppi
8 Painimet
9 Lasi
10 Ranneke

Lyhyesti voidaan käydä läpi oleelliset asiat myös näiden suhteen. Taulujen painatustekniikka on muuttunut matkan varrella, samoin käytettyjä materiaaleja on poistunut käytöstä. Tämä koskee myös osoittimia. 50-luvun kelloissa oli radiumia, 60-luvulla tritiumia ja sitten ei-radioaktiivisia heijasteaineita. Eron näkee esim taulun alalaidassa lukevan Swiss made molemmin puolin on esim T-kirjain kertomassa tritiumista, nyky tauluissa on Luminova-nimistä ainetta ja kellossa on siis pelkkä Swiss made. Taulu on myös muuttunut matkan varrella alunperin taulu oli sileä, uusissa pikkutaulut ovat hieman alaspäin porrastetut. Nykyään käytössä olevat ns Baton -osoittimet tulivat Speedmasteriin vuonna 1963 ja osoittimet ovat pysyneet siitä asti mitoiltaan samoina, paitsi keskisekuntin muoto on matkalla vähän muuttunut. 60-luvulla osoitin oli sirompi, muuttui suoremmaksi 1968. Osoittimet on maalattu valkoisiksi ja massaus oli tritiumia aina 1997 asti, jolloin aineeksi tuli Luminova.
Bezel on vaihtunut matkalla myös useaan otteeseen, koskien niin numeroiden ja kirjainten fonttia sekä paksuutta kuin merkkiviivoja. Eikä kaikissa malleissa suinkaan ole Tachymeter-asteikkoa, vaan on tehty dasimaalikehää, Telemetriä (milometreillä ja maileilla) sekä Pulsometriä. Lisäksi kellojen kuoria on valmistanut Omegalle useampikin kuoritehdas, eivätkä kaikki näistä enää ole toiminnassa. Osat eri alihankkijoiden kesken eivät ole yhteen sopivia.
Kellon nuppi on kokenut pieniä muutoksia. Nupin halkaisija on vaihdellut eriaikoina 6,5 mm ja 6,75 mm kesken. Nupin hammastusten (karhennus nupin pinnassa) määrä on vaihdellut 22, 24, tai 32. Omegan logo nupin päädyssä on muuttanut muotoaan, on suorajalka ja kulmajalka logo, eli onko Omega logo suora vai pienellä viisteellä. Suora jalka 1957-69. ja Viistejalka 1969 ->.
Speedmasterissa on käytetty neljää erilaista painin mallia. Vanhimmissa malleissa 1957-64 oli ns pikkupainin halkaisija 4 mm, pituus 2,5 mm (mallissa ei ollut vielä suojaavaa reunaa painimille). Keskikoko-painin 11964-69 tämäkin ennen nykykuorta. Halkaisija 4,5 mm ja pituus 3mm.  Leveä ja lyhyt 1964-68 mallissa 105.012 koneistolle 321. Halkaisija 5 mm ja pituus 2,7 mm. Mallista 145.012 vuodelta 1967 alkaen tähän päivään. Leveä ja pitkä, joka leveys 5 mm pituus 3,5.  Kaliiperiin 321 sopii siis matala ja lyhyt ja kaliiperiin 861 leveä ja lyhyt.
Speedmasterin kuori vakiintui nykyiseen muotoonsa 1964, jolloin syntyi epäsymmetrinen kuori, jossa nuppia ja painimia suojaa kuoressa olevä levennys. Tätä varhaisempi kuorimalleja kutsutaan symmetrisiksi, niissä oli kuoresta ulkonevat nupit ja painimet. Speedmasterin lasissa on koettu vähiten muutoksia, lasi on ollut mitoiltaan samanlainen aina mallista 105.003 alkaen eli ensimmäisistä epä-symmetrisistä kuorista alkaen. Itse kellon lasin keskipohdassa on keskellä, sekuntiosoittimen-navan kokoinen pieni Omega logo. Aikojen saatossa merkki on vaihdellut hieman piirtomuodoiltaan, ilmeisesti osan alihankijan vaihtumisen takia.


 kirjoitus luotu 27.12.17 HL