www.kellohuoltoloppela.com

Zenith Sporto

Sporton synty

Ei ole aivan täyttä varmuutta milloin Sportoja alettiin tehdä, mutta Zenith Sporto syntyi jo 40-luvulla, toisen maailmansodan aikana. Se ei ollut niinkään alabrändi, kuten nykyään ymmärrämme tehtaan kellomerkin alabrändillä, vaan kyseessä oli pikemminkin tehtaan 2. merkki ala Sporto By Zenith. Zenith Sporto olikin kirjoitettu tauluun porrastetusti aina 50-luvun lopulle asti. Tehdas mainosti kelloa sanoin: "Rakennettu 100% Zenithin tehtaalla. Samaa Zenith laatua kuin tehtaan muutkin Zenith kellot!" Tällä haluttiin vakuuttaa kuluttajat siitä, että vaikka Sporto on edullisempi kuin pelkkä Zenith, se on yhä samaa laatua ja valmistettu samoin standardein! Sporto oli siis 40-luvulla sodan aiheuttaman puutteen keskellä keino tehdä edullisempaa 2. kelloa, jolla tavoitettiin edullisempaa kelloa etsivät kuluttajat, mutta ei polkea varsinaisen merkin hintatasoa. Sportojen valmistusmäärät olivat pieniä läpi 40-luvun ja sen lopulle tultaessa, se liki katosi markkinoilta. 40-luvun Sportojen koneistoina oli lähinnä tehtaan oma cal 106, joka jäi vanhanaikaiseksi 50-luvulle tultaessa pienen, 10.5 linjan kokonsa takia.

Sporto jpg Sporto jpg

Kuvissa kaksi 40-luvun Sportoa. Ensimmäinen noin vuodelta 1944 ja toinen 1948. Kellot kromikuorisia, radiumia osoittimissa ja taulun numeroissa Ensimmäisessä ei iskusuojausta, koneisto 12-4 ja toisessa iskusuoja, koneistona 106-6.

Sporto jpg

Sporto vuodelta 1954 koneistolla 126-6, nyt teräskuorin.

Vedettävä Sporto 50-luvulla

Sporton toinen tuleminen sijoittuu noin vuoteen 1954, kun 50-luvulla tehtaat alkoivat kilvan nimetä alabrändejä, erityisesti kelloille, joita voitiin käyttää ruumillisessa työssä ja urheiltaessa. Sporton pääkoneistona oli 126-6, vaikka myös muita tehtaan koneistoja kuten 40 ja 120 käytettiin. Kello oli perinteisesti ollut esine, jota piti tarkoin varjella ruumiillisentyön aiheuttamalta hikoilulta ja iskuilta. Mutta tilanne muuttui iskusuojalaitteiden ja tiivisteiden yleistyessä. Siitä että kello voitiin pitää ranteesta työtä tehtäessä tuli iso myyntivaltti. Jokainen tehdas tarvitsi nyt alabrändin, joka viittasi veteen tai urheiluun. Certina oli kokeillut työtä (Labora), mutta työnteosta muistuttaminen kellonoston yhteydessä, ei ollut kovin hyvää markkinointia. Mikä olisi kätevämpää kuin tehdä Sportosta myös sellainen, vaikka  Sporto ei ollut edes vesisuojattu ennen vuotta 1958.

50-luvun Sportoissa, niissä malleissa, joissa on osoittimissa heijastemassaus, se on yleensä aina radiumia. samoin taulun indexien päissä on pisteet. Radium on radioaktiivinen aine, joka kiellettiin kelloissa 60-luvun alussa. Nämä pitoisuudet Sportoissa eivät aiheuttane vaaraa kellon käyttäjälle, mutta jos esim osoittimien vanhaa massausta aletaan  poistamaan, on työn tekijä jo isommassa riskissä.

Klassista painokuorista Sporto-kuorta tehtiin kolmessa koossa. Normaali kuorenkoko on 33,0mm. Tätä kokoa oli leijonan osa kaiksista tehdyistä kelloista (ehkä 80 - 90%). Sporto XL-koko  kuori on 36,0 mm ja XXL-koko on 38,0mm.

Sporto jpg Sporto jpg

Sporto jpg Sporton pohja jpg

Klassinen Sporto ns Sporto-kuorella, ne olivat Zenithin patentoimat kuoret. Kello on vuodelta 1956. Koneisto on 126-6. Sporto-kuoressa on plexistä tehty välikansi antamassa suojaa koneistolle. Zenith teki noin 90% kelloista hopeanvaalealla klassisella taululla, loput mustia (ei muita värejä). Jotta kelloille saatiin vaihtoehtoja, tauluja tehtiin erilaisilla viivaindexien ja numeroiden kombinaatioilla. Tauluissa tai viisareissa ei 1954 jälkeen ollut heijasteaineita, radium oli joutunut pannaan, eikä tehdas liiemmin käyttänyt tritiumia.

Sporto jpg Sporto jpg

Sporto jpg Sporto jpg

Zenith luopui nimen porrastamisesta 50-luvun lopussa. Samoihin kuoriin kävi niin kaliiperit 126-6 ja 40 kuin cal 120, jossa oli keskisekunti.

Zenith jatkoi Sportojen tekoa painokuorellisina, koska sillä ei ollut 50-luvulla resursseja tehdä kierretakakannellisia kelloja kuin rajoitetusti alihankintana, sillä ei ollut tehtaalla omia laitteita kierretakakantisten kuorien valmistamiseen. Se pystyi kuitenkin valmistamaan omilla laitteilla painokuorisia kelloja. Mutta koska 50-luvulla painokuorisia kelloja ei osattu tehdä tiiviiksi, tehdas oli pikkuisen puun ja kuorenvälissä. Mutta asiaa helpotti se, että Zenith Sporto pidettiin edullisempana mallina kuin tehtaan päätuote Zenith. Useimmilla muilla tehtaillahan tilanne oli nimenomaa päinvastoin Omega Seamaster oli kalliimpi malli kuin pelkkä Omega.

Sporto jpg Sporto jpg

60-luvun alun Sportoja, kierretakapohjallisella kuorella. Koneistona oli usein 40-T tai 120-T, nämä koneistot oli usein kasattu uudella tehtaalla ja koneisto oli rodinoitu kultauksen sijaan. Jos hyllyiltä löytyi jo kasattua ja viimeisteltyjä koneistoja ne käytettiin myös eli samaan aikaan oli ristiin käytössä 120 ja 120-T koneistoa.

1958 Zenith tekee ostotarjouksen ja ostaa enemmistöosuuden Martel-tehtaasta, optiolla ostaa loputkin osakkeista (se käytti option 1960). Kaupan toteutuessa, Zenith sai haltuunsa modernimman tehtaan, jonne se siirsi koko tuotantonsa ja samalla se teki tulevaisuuden suunnitelman, joka sisälsi luopumisen kaikista vanhoista koneistoista. Tämä on kolmas vaihe Sportojen historiassa. Koneistoja ja kuoria oli runsaasti tehtaan hyllyillä, niistä rakennettiin pääosin Sportoja. Tavoitteena oli saada tavara liikkumaan ja kellot myytiin vielä aiemmasta edullisempaan hintaan. Suurin osa Suomessa liikkuvista Sporto kelloista onkin tältä ajalta 1959-63.

AutoSport

AutoSport jpg Zenith jpg

Kuvassa 1 ensimmäisen valmistuserän AutoSport, koneistolla 2542PC vuodelta 1967. Kellon kuorihalkaisija on nupin kohdalta 33,5mm. Kuva 2 Sporto koneistolla 2552C, harvinainen kello koska virallisesti koneisto on sama kuin 2542C. Kello noin vuodelta 1969.


AutoSport jpg AutoSport jpg

Kun 1964 mennessä Sportot vanhan tehtaan koneistoilla oli lopulta myyty pois varastoista. Sporto katosi markkinoilta muutamaksi vuodeksi. Vuonna 1967 tehdas toi markkinoille AutoSport-mallin, joka oli Sporto automaattikoneistolla, kellossa oli koneistona 2542PC tai 2552PC. Kellosta oli kaksi kuorihalkaisija kokoa: pienempi 33mm ja isompi 35,5mm. Samaan aikaan valmistettiin myös erä Sporto kelloja koneistoilla 2542 ja 2542C. Syy Sporton paluuseen lienee ollut taas varastoon tehdyt koneistot ja tuotantomäärien kasvu. Automaattikoneistossa 2542PC oli vetopainolla tolppalaakeri ja Zenith oli kehittämässä kuulalaakerillista vetopainoa käyttävää uutta koneistoa 2552PC. AutoSportia tehtiin vielä 70-luvulla lisää uusi erä koneistolla 2562PC ja mallia Sporto tehtiin vielä koneistolla 2572. 70-luvun AutoSportin perusmalli oli 35,5mm ja XL-kokoinen Luxe 38mm.


AutoSport jpg

70-luvun alussa (noin 1971) Zenith teki uuden erän AutoSport-mallia, suurin osa oli dubleisia. Perusversiossa oli yksivärinen hopeanvaalea taulu, Luxe-versiossa oli taas Omegan Dynamic-tyyliin maalattu kehä. Dubleisessa kehä oli sininen tai viininpunainen ja teräskellossa sininen tai vihreä. Luxe mallin halkaisija on 38mm.


AutoSport jpg
Zenith AutoSport jpg Zenith Autosport jpg


AutoSport jpg

70-luvun AutoSportissa oli koneistona 2562PC. Vanhan version metallinen koneistonkehysrengas on muuttunut vaaleansiniseksi muovirenkaaksi. Sen idea on suojata koneistoa iskuilta, mutta olla myös edullisempi valmistaa.


Sporto jpg

Vedettäviä Sportoja valmistettiin vielä kerran uudella vedettävällä koneistolla 2572. Kelloa tehtiin vuosina 1974-75, kun katseet oli jo käännetty quartz-kelloihin, joihin Zenith täysin siirtyi tuotannossa vuonna 1976.


Kirjoitus luotu 9/2017 HL