Valjoux 7750 (se alkuperäinen koneisto).
Valjoux 7750 (se alkuperäinen koneisto).
Valjoux 7765 (harvinainen manual wind versio)
7750 Valjouxia pidetään erittäin luotettavana automaattikronografina. Se ei edusta mitään hienostuneisuutta, kuten vaikkapa Omegalla Piquet koneistojen-sarja 3301, 3303, 3313. Mutta 7750-koneistossa ei ole mitään rikkoutumisherkkiä osia kuten Piquetissa. Se on luotettava työjuhta, jossa on vähän heikkouksia. Nykyään kun puhutaan Valjouxista, tarkoitetaan yleensä aina nimen omaan tehtaan viimeistä tuotetta, 7750 koneistoa. Tarkalleen ottaen se ei ole edes ollut Valjouxin, yli 30 vuoteen. kaiken lisäksi koneisto on Valjouxin tytäryhtiön, sen 2. tehtaan tuote ja tuo tytäryhtiö oli alunperin koneistotehdas Venus. Valjoux II:n ensimmäinen tuote 1968 oli 7730, joka oli sama koneisto kuin Venus 188. Koneisto uusittiin ulkoasuntaan ja siitä tuli kaliiperi 7731. Kaliiperi 7750 on vedettävän kronografi-perheen 773x perillinen, sen arkitehtuuri perustuu tuohon vedettävään kaliiperiin.
7750 koneistoa on käytetty kaiken tasoisissa kelloissa, koska se on ollut 70-luvun puolivälistä alkaen liki ainoa mekaaninen kronografikoneisto (tuotannossa oli myös Lemania 5100), jonka tehdas, jolla ei ollut omaa tuotantoa, pystyi hankkimaan. Se onkin ollut ainoa vaihtoehto, 90-luvun mekaanisten kellojen paluun jälkeen, jos kellotehdas on halunnut tehdä mekaanisen kronografin. 90-luvun alussa vaihtoehdoksi tuli toki myös ETA kerroskronografi Depraz-Dubois kasetilla, mutta sellainen oli reippaasti kalliimpi vaihtoehto ja kerroskronossa on omat heikkoutensa. Valjoux tehdas kuului Ebauches SA:han, sen tunnus oli iso kaunokirjoitus R kilvessä, mutta 2. tehtaan tunnus taas oli VAL. 2. tehtaan 773x-koneistoissa oli krono-toiminnassa kytkinvipu eli Cam Switch rakenne, toisin kuin päätehtaan kronografeissa. 60-luvulla Valjoux alkoi rajoittaa myyntiään, koska ei kyennyt toimittamaan niin paljon kuin olisi ollut kysyntää. 60-luvulla asiakkaiksi valikoitui lähinnä isoja tehtaita. Yritysoston kautta 1966, Valjoux sai haltuunsa entisen Venus tehtaan. Siitä tehtiin sen apu-tehdas helpottamaan kysyntää ja sen tuotteita alettiin myydä edullisempaa koneistoa etsiville kellotehtaille. Valjoux kunnostutti tehtaan perullisesti ja siitä tuli modernein kronokoneistotehdas 60-luvun lopussa. Tämä investointi vaikutti myöhemmin siihen, että quartz-kriisin kolhiessa alaa, Valjoux II oli viimeinen kronografitehdas, muiden sulkiessa ovensa, yksi toisensa perään. Valjoux II tehtaan koneisto oli Venuksen koneistoon 188 pohjautuva 773x-koneistosarja. Itse Valjouxin taival päättyi 1975, kun quartz-kellojen tulo markkinoille tappoi mekaanisten kysynnän. Valjouxin 2. tehdas, jatkoi toimintaa aina 1982 asti, jolloin sen toiminnot sulautettiin ETAan. Valjouxin viimeinen koneisto oli auto-kronografi 7750, joka hädin tuskin näki päivänvalon, julkistettiin 1973. Tehdas sai sen tuotantoon 1974 , mutta tuotanto pysähtyi jo 1976. Koneistoja ehdittiin kuitenkin valmistaa paljon varastoon, josta niitä myytiin 1982 asti. Koneisto oli erinomainen, mutta se ei kyennyt pelastamaan tehdasta, koska kuluttajat eivät halunneet mekaanista kelloa 80-luvun alussa, aika oli quartz-kellon.
Valjoux 7750 on tunnetuin ja käytetyin mekaaninen kronometrikoneisto nykykelloissa (90-luvun alusta tähän päivään 2022). Vaikka koneistoa yleisesti kutsutaan Valjouxiksi, se ei edes ole ollut pitkään aikaan Valjoux vaan ETA. ETA kehitti koneiston loppuun ja loi siitä useita versioita. Valjoux tehdasta alettiin ajaa alas jo 1974 ja suljettiin lopullisesti 1982. ETA/Valjoux 7750 perusversiossa voi olla joko tuplakalenterilla tai vain päivämäärällä. Koneisto on helppo tunnistaa jo päältä, ilman kuoren avaamista, siinä on automaatti viritys, sekunti klo 9:00, min laskija klo 12:00 ja alhaalla 12h tuntilaskija. Liikutellessa kelloa, se "pitää usein ääntä" vetopainon pyöriessä herkästi vapaaseen suuntaan. Koneisto näet virittää vain yhteen suuntaan.
Omega teki 7750 koneistosta kehitysversiot 1152, 1153,
1154 ja 1164. Omega koneistot ovat kronometritestattuja. Omegan versioissa automaattikoneiston silta on uudelleen
muotoiltu, verrattuna ETA koneistoon, myös muissa osissa on eroja verrattuna ETA
koneistoon. Omega käytti koneistoa noin 1998-2005.
90-luvun Hamilton ensimmäisen sukupolven ETA koneistolla.
Kuten kuvasta näkyy , Valjouxissa on Kronografissa: keskisekunti 60s; 30 min. laskija klo 12:00 ja 12h tuntilaskija klo 6:00. Koneisto on ns cam switch-kronografi eli start/stop/ nollaus siirtää toiminta kytkintä edestakaisin kolmessa asennossa. Yäpainin on START/STOP ja kun kronografi on pysähtyneenä, voidaan osoittimet nollata alapainimesta. Koneiston automaattipuoli virittää vain yhteen suuntaan ja toiseen suuntaan vetopaino pyörii vapaana. Tämä toiminta on samalla niin etu kuin heikkous. Heikkouten on että vetopaino ei viritä yhtä tehokkaasti kuin kahden suunnan viritys ja toinen on vetopainon liike voi olla äänekäs. Etuna on, että rakenne on erittäin luotettava ja veto on tehokasta, vetopaino saa vapaaseen suuntaan ison liikenopeuden ja suunnan kääntyessä virittää tehokkaasti. Kun koneiston öljyt ovat kuivat vetopaino pyörii lähinnä vapaaseen suuntaan ja kelloa on vaikea käyttää reippaasti yli huotovälin. Lisäksi kellossa on pikkusekunti klo 9:00 ja tuplakalenteri, jotkin kellovalmistajat (Omega, TagHeuer, Breitling) eivät käytä kellossa viikonpäivä kalenteria tyyli syistä. Koneistossa on usein sille paikka (Standard, Elabore) ja monella taulun alla on viikonpäivä kalenterin siirtoratas, vaikka kellossa ei ole viikonpäiväkiekkua, saati ikkunaa sille (ETA on sen rakentanut koneistoon) eikä sitä ole ruvettu purkamaan pois.
Valjoux koneiston tekniset tiedot ovat: Taajuus 28.800. Alkuperäisessä Valjouxissa kiviä 17, mutta ETA (+ Sellita) koneistossa kiviä on 25. Koneiston käyntivara 44 - 48h (44h on Omegan ilmoittama 1150 - 1164 ja 48h Sellitan). Koneiston käyntivarasta on annettu erilaisia lukuja eri lähteissä. Kaikki versiot käyttävät Nivaroxin valmistamaa samaa jousta. Jousi on ajankuluessa myös muuttunut teknisiltä mitoiltaan. Erot erotiedoissa tulevat mahdollisesti myös siitä mitataanko tiettyyn heilahduskulmaan asti vai pysähtymiseen. Koneiston vetopaino virittää vain toiseen suuntaan, toiseen se pyörii vapaasti, ilman, että viritystä tapahtuu. Koneiston halkaisija on kookas, 13,25"' eli 30,4mm ja koneiston korkeus on 7,90 mm..
Valjoux valmisti koneistoa 70-luvulla vain yhdessä laatuluokassa. Se oli ns harmaa pintainen koneisto ja vastasi lähinnä ETA koneistosta tasoa Standard. Koneistoissa ei ollut koristeviimeistelyjä eikä esim vetopainoa oltu personoitu, koneistoa käyttävälle tehtaalle, koska koneisto oli tavallaan prototyyppi-asteella. Kyseessä oli ulkoasultaan hyvin bulkkituote, mutta teknisesti tehtaan terävintä kärkeä.
ETA koneistoa 7750 valmistettiin neljässä laatuluokassa. ETA valmisti koneiston alusta loppuun, sitä käyttävä tehdas ei ollut oikeutettu tekemään koneistoon mitään muutoksia, mutta se sai tilata ETA:lta juuri sellaiset koristelut ja kaiverrukset kuin se halusi.
Kuten yllä mainitty koneistoilla on pieniä eroja kuten kivimäärissä ja kalenterin rakenteellisia eroja. Merkittävin ero on kuitenkin Etachron järjestelmän käyttö käyntilaitteella. Tämä tieststi merkitsee myös sitä, että modernin ETA koneiston liipotinta ei voi käyttää Valjouxissa ilman että vaihtaa myös koko liipottimen ja sillan osineen.
Alkuperäisen Valjouxin ulkopää on ruuvilla ja
rukkaosoitin on normaaleilla nastoilla.
ETA varsion ulkpää ja rukkanasta ovat Etachron.
Valjouxissa spiraalin ulkopää on kiinni ruuvilla ulkopään pitimessä ja rukkaosoittimessa on perinteiset rukkanastat. ETA koneistossa on vuonna 1982 kehitetyt Etachron rukkaosat, jossa teräksinen ulkopään tolppa on kiinni haarukka pihdissä. Siinä spiraalin korkeus on aina oikealla tasolla ja spiraalin lähtöä ja rukkanastan väliä voidaan tarkasti säätää omalla työkalulla. Valjoux ja ETA koneistoissa on eroja myös kalenterikoneiston rakenteessa. Valjouxissa on eri taulun osat päivämäärä ja tuplakalenteri-versiolle, kun taas ETA versiossa on viikonpäiväkalenteriversio, jossa viikonpäivää ei käytetä. Kaikki valmistajat eivät tyylisyistä halua laittaa viikonpäivää. Edullisimmassa Standard-versiossa olen usein huomannut, että kellossa on viikonpäivä kalenteri tai ainakin siirtoratas jätetty taulun alle. Ne eivät tietenkään haittaa toimintaa, mutta kelloseppä näkee turhat osat. Valjouxissa keskisekuntirattaan jarruvipu oli alunperin delriniä eli muovia, mutta ETAssa vipu on teräksinen. Taulunpuolella tuntilaskijan jarruvipu on molemmissa delriniä, mutta joissakin Omega versioissa vipu on terästä. Muovinen vipu toimii paremmin, mutta kelloharrastajat kammoksuvat sanaa muovi mekaanisissa koneistoissa.
Alla olevat versiot ovat ETA version variatioita, eivät Valjouxin
| Cal | Krono | Muuta | |
| 7750 | 60s, 30min, 12h | Pikkusekunti, tuplakalenteri | |
| 7751 | 60s, 30min, 12h | Pikkusek, multikalenteri ja kuukierto | |
| 7753 | 60s, 30min, 12h | Min.laskija siirretty klo 3:00 | |
| 7754 | 60s, 30min, 12h | 7750+ 24h osoitin | |
| 7758 | 60s, 30min, 12h | 7750+ kuukierto | |
| 7760 | 60s, 30min, 12h | ei automaatti, vedettävä | |
| 7770 | 60s, 30min, 12h | Vedettävä, rattrapante (= väliajanotto) |
ETA 7750 koneistoa löytää lukemattomista sveitsiläisistä kelloista syy tähän on selvä 90-luvun alussa tuotannossa oli vain kolme mekaanista kronokoneistoa Omega 1861, ETA 7750 ja Zenith El Primero. Näistä Zenith pääsi sai 90-luvun alkupuolella jalat tukevasti tasaiselle maalle ja se lopetti 1994 mennessä koneistojen myynnin ulos, se oli 80-luvun puolella myynyt El Primeroa mm Ebelille ja Rolexille. ETA/ Valjouxin käyttäjistä, Swatch Groupin ulkopuolella mainittakoon erityisesti Eterna, Tag Heuer ja Breitling. Usein kuulee mainittavan, että koneisto on esim Breitlingin modifioima, mutta ei, koneisto on tullut täysin kokonaisena ETA:lta, eikä käyttäjä kellotehtaalla ole oikeutta mitenkään modifioida koneistoa.
Omega, kuten monet muutkin käyttivät koneistoa kelloissaan, sen ensimmäinen versio oli Omega 1150, joka oli versio ETA 7751 täyskalenteri-koneistosta Omegan viimeistelyllä. Samoin Omega 1151 oli 7751 Omegan viimeistelyllä. 1152 oli modifioitu versio 7750 koneistosta, mm uudella automaattisillalla. Omegalla löytyy ETA 7750 koneistosta lievästi toisistaan poikkeavat versiot 1152, 1153, 1154, 1155 ja 1164. Näissä koneiston osia, kuten on paranneltu tai muuteltu, esim ETA 7750 käyntiratas ei käy Om1164 koneistoon, koska hammasluvut ovat eri. Omegalla on myös 3600, jossa kronokoneiston pysäytysvivut on rakennettu kokonaan uudelleen. Kiviä koneistossa on 28. Om 3304 on Omegan versio ETA 7753 koneistosta. Om 3330 on sama varustettuna Co-Axial käynnillä ja koneistossa on Cam Switchin sijaan column wheel.
ETA 7750 on yksi niistä koneistoista, jonka valmistuksen ETA vapautti 2000 alkupuoliskolla ja esim Sellita alkoi valmistaa 7750 koneistoa (SW 500) ja sen eri versioita. ETA ei enää itse valmista ETA 7750 koneistoa. Sen on korvannut tuotannossa uusi koneisto uudella kaliiperilla A05.H21 joka on periaatteessa vain koneiston ETA 7750 modifikaatio. Tätä koneistoa ETA valmistaa vain Swatch Groupin tehtaille Tissot, Certina, Mido ja Hamilton. Koneistossa on uudet iskusuojankivet, uusi rukkauksen hienosäätö, uusi automaattikoneiston silta, käyntivara 60h (= uusi jousi ja kotelo), mutta muuten rakenteet ovat liki samaa. Longinesilla on käytössä versio, jossa cam switch on korvattu column wheelillä, se on sama rakenne kuin Omegan cal 3330, mutta siinä ei ole co-axialia, kuten Omegalla.
ETAn A05.Hxx versio otettiin käyttöön 2010, A05.2xx tuli käyttöön 2022 ja vuonna 2023 koneistoihin tuli Nivachron liipotin joka ei käytä lainkaan rukkaosoittimia
Alla taulukossa kehitysversiot ETA koneistoille
| Alkuperäinen, 1973 | 2.versio, 2020 | 3.versio, 2022 |
| 7750 | A05.H21 | A05.211 |
| 7751 | - | A05.221 |
| 7753 | A05.H31 | A05.231 |
Luotu 12/2022 HL
Päivitys 9/2023