www.kellohuoltoloppela.com

Väripako vintage-kellojen tauluissa

Kellojen tauluissa ulkoinen kellon vaurioitumisesta, lasinrikkoutumisesta tai vesivauriosta johtuvat viat, eivät ole ainotita jotka uhkaavat vintage-kellojen tauluja. 60-luvun lopulla värikkäät taulut alkoivat yleistyä rannekelloissa. Värit ovat herkempiä auringon aiheuttamalle säteilylle kuin perinteinen vaalea taulu. Jostain syystä sininen väri on se, joka on erityisen herkkä ongelmille. Ongelmat värissä saattavat ilmetä usealla tavalla. Ongelmien kirjo johtunee siitä että monet valmistajat ovat käyttäneet erilaisia maaleja, itse taulun pohjamateriaalin koostumus on vaihdellut. Tauluja on myös pohjustettu eri tavoin ennen maalausta ja vaikutuksensa on myös sillä, onko taulu suojattu lopuksi lakalla. Useimmiten värimaalattua taulua ei ole lakattu. Se saattaa olla ongelman perimmäinen syy. Sillä 60-luvun vaaleat ja musta taulut oli aina lakattu ja niissä ei ole yleensä väripakoa. Lakka on yleensä jätetty väritauluista pois, koska lakkapinta sen päällä saattaa taittaa/heijastaa valoa, eikä taulun väri ole yhtä näyttävä, esim se ei näytä siniseltä, kun sitä katsoo vinosta kulmasta.

Erilaiset maalityypit

Värillisiä tauluja on tehty 60-luvun lopulta kahta tyyppiä. 1) Taulu, jossa väri on spreijattu taulun pohjaan, joko pohjavärin päälle tai suoraan pohjalle. Se on hyvin ohut kerros ja ohetessaan siihen tulee aukkoja. 2) Taulu, jossa on käytetty paksumpaa alkydimaalia. Tämä on aina maalattu suoraan pohjan päälle ilman pohjamaalia. Väri on paljon paksumpaa ja peittävämpää, mutta silläkin on omat ongelmansa.

Maalin katoaminen

Usein sinisissä tauluissa väri on hävinnyt esin indexien ympäriltä. Maalipinnassa voi olla aukkoja ja maali on kuin pitsiverho, jossa taulun metalli kuultaa värin läpi. Monasti taulun maalikatoaa ja sininen taulu muuttuu ruskeaksi. Tämä johtuu siitä että taulun pohjan messinki alkaa kuultaa läpi ja messinki alkaa oksidoitua. Siniseen tauluun maalatut tekstit jäävät näkyviin, koska tekstin maali on yleensä paljon paksumpi, kuin taulun väri muutoin. Yleensä eri merkeillä ongelma ilmenee eri tavoin, johtuen juuri siitä, että eri firmat ovat tehneet taulunsa hieman eri tekniikoilla, mutta yleensä saman tehtaan sisällä aina samoin tai käyttäneet tauluntekoon samaa alihankkijaa. Jostain syystä väripako on yleisintä sinisissä tauluissa. sitä ilmenee melkein merkillä kuin merkillä. Kun sininen taulu kääntyy kuparinruskeaksi, sitä markkinamiehet sanovat usein tropical-tauluksi. Se kuulostaa hienommalta kuin todeta taulun olevan pilalla.

Alkydimaalin ongelmat

70-luvun kellot joissa on käytetty kiiltäväpintaista alkydimaalia, jolla on saatu kiiltävä muovimainen pinta (esim Certina DS-2, Omegan suorakaide Geneve/Constellation ja monet muut) muutamassa tapauksessa maali on alkanut ikääntymisen seurauksena kemiallisesti hajoamaan ja se on tullut uudelleen "märäksi" eli ikään kuin maali ei olisi kuivunut. Monissa kelloissa ikääntynyt värikäs alkydimaali alkaa kuivua ja taulun pintaan alkaa muodostua "hämähäkinseittiä eli maalin pintaan tulee verkkomaista halkeamaa. Joskus vaurio jää tähän vaiheeseen, joskus taas maali suorastaan hilsehtii irti lastuina, kuin punamultamaali ladon seinästä. Tällä on selvä yhteys taulunpohjan metallin koostumukseen. Jos metallin pinta on luikas, väri voi hilsehtiä irti. Eri väriset taulut, esim Certina DS-2 kelloissa, tuntuvat käyttäytyvän keskenään erilailla. Taulut, joissa maali käyttäytyy tällälailla ovat kuitenkin vielä vähemmistössä ehjiin tauluihin nähden. Esim Certinalla on suurin osa OK, mutta Certinalla on myös paljon vioittuneita tauluja. Kellojen käyttömäärällä ja sitä kautta sen saamalla auringon valolla lienee yhteys ongelmien kanssa. Myös Omegalla maalin kuivuminen on väritauluissa yleinen vika.

Voiko estää?

Vaikuttaa että asiaa ei oikeastaan voi estää millään tavoin. Itselläni on kokoelmissa Certina DS 288 Automatic, joka oli alkuvuodesta yli 2 kuukautta yhtämittaisessa käytössä, taulu oli tuolloin yhä moitteettomassa kunnossa, yhtä maali-tsippiä lukuunottamatta (kuva alla klo 5:00). Tuon käytön jälkeen kello oli kunnossa ja sen jälkeen on ollut kaapissa kellolaatikossa noin 2-3 kuukautta. Otin kellon esiin ja huomasin, että taulu siftaa hieman ruskeaan. Mitä tämä on? Nyt muutaama päivä myöhemmin taulu on jo selvästi ruskea ja se etenee kuin pensaspalo Australiassa. Yleensä taulun ikääntyminen liitetään auringonvalolle altistumiseen, mutta  kelloa on säilytetty pimeässä kaapissa! Ilmeisesti maalipinnasta alkaa häviämään väripigmenttejä maalin ikääntyessä ja se kiihtyy koko ajan. Vieressä olevat pigmentit huijaavat katsojan silmää, kunnes taika murtuu. Käytin kelloa 2019 heinäkuussa pyöräillessä kesälomilla, jolloin se lienee altistunut auringon säteilylle ja prosessi on käynnistynyt. Kesti siis heinäkuulta aina maalis-huhtikuulle, ennenkuin vautiot alkoivat näkyä

  Hankin Certina DS 288 kellon upeassa kunnossa noin 2015. Taulussa on vain pieni jälki klo 5:00 indexin päällä, muutoin täydellinen. Kello kunnossa, kuvattuna tammikuussa 2020.

Taulussa alkoi väripako 2020 maalis-huhtikuun taitteessa. Sininen on haalistunut pois, kuin eri kello.

Taulu irrallaan, lokakuussa 2020. Väripako on selvästi, mutta hidastuen edelleen edennyt.

Ratkaisut

Miten ongelman voi korjata? Valitettavasti ainoa mahdollisuus on taulun vaihto, mutta useimpiin kelloihin 70-luvun kelloon ei enää saa uutta taulua. Pitäisi löytää esim eBaylta käytetty taulu, joka täyttää kuntokriteerit. Harvinaisissa malleissa, voi olla vaikeaa löytää minkäänlaista taulua. Kellon taulun voi toki taulun voi maalauttaa uudelleen ulkomaalaisissa maalaamoissa, mutta se ei ole vaihtoehto keräilykellossa. Omega on liki ainoita merkkejä, joihin yhä voi saada uuden taulun 70-luvun kelloon ja silloinkin taulu pitää vaihtaa vaaleaan perustauluun, jos sitäkään enää saa.

Kuvassa Certina DS 288 "uudella" eBaylta löydetyllä metallinharmaalla taululla. Taulussa on läpi kulkeva, vesivaurion jättämä rantu puoli yhdestä puoli kuuteen. Tämä taulu maksoi eBayssa posteineen noin 50€. Se oli paras ja ainoa tarjolla ollut taulu kelloon. Onneksi virhe ei ole livenä yhtä paha kuin tässä mugshot-kuvassa. Olen nähnyt eBaylla parikin samaa kelloa myynnissä, joissa on sinisestä taulusta lähtenyt väri.

Jos haluat pitää huolta vintage-kellosta 70-luvulta, jossa on väritaulu, niin älä suotta riskeeraa kelloa kesäkäytössä. Itse hankin vahingosta viisastuneena modernin kellon, Certina DS PH200M, arkikelloksi ja varaan ranneajan vintage-kelloille talvikaudelle, jolloin altistus auringion säteilylle on vähäistä ja kello on hihan sisällä suojassa.

Kirjoitus julkistettu 10/2020 HL