Kuvassa Martel 1112, johon perustuu Zenith 2522.
Zenith käänsi 50-luvun jälkeen uuden sivun historiassaan. Se oli voittanut taistelun tulevaisuudestaan hankkimalla Martel tehtaan ja ennenkaikkea automaatti koneiston. Tehtaan johto teki ensitöikseen 1958 oston jälkeen radikaalin tulevaisuuden suunnitelman: Se luopuu kaikista vanhoista koneistotyypeistään ja kaikki panostus laitetaan Martelin aloittamaan kehitystyöhön, sen koneistolla. Kaikki päätettiin laittaa ulos, hintaan mihin hyvänsä ja se koski kaikkia kaliipereja. Jotta tavara liikkuisi se suurinosa kelloista tehtiin Sportoina, tehtaan edullisemmalla 2. merkillä. Zenithin urakkaa kesti vuoden 1963 lopulle saakka, jolloin vanhojen koneistojen osat alkoivat ehtyä. Samaan aikaan tehdas oli siinä sivussa kehittänyt Martel koneistosta 1111 ensimmäiset omat versionsa.
Vuonna 1936 Martel oli kehittänyt kronografiin, jossa oli ensimmäisenä sekunti- ja minuuttilaskimien lisäksi tuntilaskin, koneisto tunnetaan nimellä Compax, koneistoa käyttivät Universal Geneve ja Zenith. 40-luvulla se oli Universal Geneven alaisuudessa toimiva tytäryhtiö. Tehdas julkisti 1944 myös legendaarisen crononsa täyskalenterilla Tri-compax, siinä oli Compax toimintojen lisäksi kalenteri, jossa päivämäärä, viikonpäivä ja kuukausi. Martelin tehdas oli 40-luvulta Universalin pääomistuksessa ja myös Zenithillä oli 10-20 prosenttia osakkeista.
Tehdas itsenäistyi 50-luvun alussa, Universalin talousvaikeuksista johtuen, luopuessa omistuksestaan. Martelin koneistotehdas oli keskittynyt cronografi- ja multikalenterikoneistojen valmistamiseen, joita se toimitti isommille kellotehtaille, jotka olivat sen asiakasyrityksiä. Tehdas oli saanut nimensä pienestä Les Ponts De Martel -kylästä (nykyään 1276 asukasta), jossa sen tehdas sijaitsi. Martel on Neuchatelin kellokaupungin kupeessa. Itsenäistyttyään UG:n alaisuudesta 50-luvun alussa, tehdas yritti saada omia kelloja markkinoilla ja nousta varsinaiseksi kellomerkiksi. Tehdas teki sitten omia perusvedettäväiä kelloja Martel merkin alla. Alkuun sillä ei ollut käytössä omia koneistoja, koska se oli tuottanut vain kronograafikoneistoja, joten se käytti kelloissa koneistotehtaiden, kuten FHF, ETA ja Felsa koneistoja. Eniten se käytti FHF koneistoa ja automaateissa Felsan Bidynatoria, mutta ETA 1100 on mielenkiintoinen, sillä se muistuttaa eniten sen itse kehittämää koneistoa Martel 1111. Se kehitti oman koneiston ja sai sen markkinoille 1957-57. Se oli kuitenkin liian myöhään. Martelin omat kellot eivät olleet käyneet kaupaksi ja se oli menossa konkurssiin. Ainoa pelastus täydeltä tuholta ja työpaikkojen menetykseltä oli yrityksen myyminen. Zenith osti ensin vuonna 1958 osake-enemmistön 80% osuudella ja 60-luvun alussa, sopimuksen option mukaisesti koko osakekannan. Zenithin pääasiallisena tavoitteena oli saada haltuunsa patentit roottoriautomaatin valmistamiseksi, jonka Martel oli juuri kehittänyt.
Suomessa liikkuu jonkin verran Martelin kelloja. Itse merkkiä ei ollut edustettuna eikä myyty Suomessa, mutta Zenithin ostettua tehtaan, se myi Martelin valmiit kellot tehtaan varastoista omalle asiakaskunnalleen, eli myös Suomen maahantuojalle. Tätä kautta Suomessa liikkuu jonkin verran Martel kelloja. Tänä päivänä Martelin omat kellot ovat vaipuneet, valitettavasti, lähinnä suureen unohdukseen. Eivätkä ne ole siten keräilyllisesti arvokkaita, mutta ne ovat toki pala kelloalan ja Zenith merkin historiaa.
Kuvassa Martel 1112, johon perustuu Zenith 2522.
Kuvassa Martel 1118, johon perustuu Zenith 2522PC.
25xx on Zenithin merkittävin vintage-koneistojen koneistosarja. Se pohjautui Martel-tehtaan koneistoon 11xx, jonka se suunnitteli 1956. Se valmistettin vanhassa Martelin koneistotehtaassa, jonne Zenith siirsi koko tuotantonsa omalta tehtaalta, kun se osti Martel-tehtaan 1958. 60-luvun alussa tehdas teki miesten kelloille yhden sarjan, johon kaikki tehtaan miestenkellojen koneistot perustuivat aina vuoteen 1976 asti. Martel koneiston kaliiperi oli 11xx oli viitannut koneiston linjallukuun eli halkaisijaan 11,5"'. Zenithin kaliiperi 25xx viittasi samaan asiaan, mutta milleissä, halkaisija 25mm.
Sarjan nerokkuus oli siinä, että mallia pystyttiin kehittämään, pienin muutoksin eteenpäin. Tämä kehittelymahdollisuus säästi tehtaalle paljon kustannuksista, kun ei tarvinnut suunnitella kaikkea aina alusta ja tehtaan koneisto pysyi kehityksen kärjessä. Sarjan ensimmäinen koneisto oli 2511, vedettävä pikkusekuntikoneisto, joka oli suoraan Martelin, jo tuotannossa 1956-58 olleeseen, kaliiperiin 1111. Martelin keskisekuntikoneisto oli 1112 ja siitä tuli Zenith 2522. Martelin automaatti kalenterilla oli 1118, joka oli vasta prototyyppi, oli pohjana Zenithin ensimmäiselle roottoriautomaatille Zenith 2522PC:lle.
Koneiston mitat: 11,5" eli 25,6mm ja perusversion korkeus 3,60 mm. Sarjan nimi tulee juuri koneiston halkaisijasta. Koska Martelin oma oli ollut linjaluku-pohjainen 11, Zenith päätti käyttää omassa kaliiperissa milleja 25. (Kaikki sarjan koneistot ovat 11,5" eli karkeasti 25mm halkaisijaltaan.) Kolmas numero on kehitysversio ja neljäs on koneisto tyyppi (00ei sekuntia, 1= pikkusekunti, 2=keskisekunti). Kaliiperin perässä kirjain C = Calendar = kalenteri, P = power= automaatti. Periaatteessa jokaista sarjaa tehtiin perusvedettävä (2542), vedettävä kalenterilla (2542C), automaatti, ilman kalenteria (2542P) ja automaattikalenterilla (2542PC). Lisäksi kahdessa ensimmäisessä oli perusvedettävä ilman sekuntia (2510, 2530). Kolmessa ensimmäisessä oli myös pikkusekuntikello (2511, 2531 ja 2541).
Heilahdustaajuus 18.000, kiviä 18, käyntivara 50 h vedettävissä malleissa ja automaateissa 43h, tasospiraali, Inca-iskusuoja, käyntirattaan laakerissa Kif-Duofix-iskusuoja, sillat ja pohja joko nikkelöity tai rodinoitu.
Kuvissa Zenith 2522P ja 2532PC. 2532PC:ssä oleva hienostuneempi vetopaino oli 2522PC:ssä
vain cronometritestatussa versiossa, mutta jatkossa se syrjäytti vanhan mallisen
vetopainon.
2510 Ei sekuntiosoitinta. Tuotantoon 1958. Salpahaaan lukitus
ruuvilla. Alunperin Martel
cal 1110.
2511 Pikkusekunti. 18 kiveä. Tuotantoon 1958. Salpahaaan
lukitus ruuvilla. Alunperin Martel
cal 1111.
2522 Keskisekunti. 19 kiveä. Tuotanto 1958-62. Alunperin Martel
cal 1112. Pieniä muutoksia
edelliseen, vetoakseli jousilukituksella, lukitusruuvin sijaan.
2522C Sama kuin 2522, kalenteri. 19 kiveä. Koneiston korkeus 3,90 mm.
Tuotantoon 1958.
2522P Keskisekunti, automaatti, jossa vetopainossa
kiviliukulaakeri. 28 kiveä. Käyntivara 43h.Koneiston korkeus 5,65 mm. Tuotantoon
1960. Zenithin ensimmäinen roottoriautomaatti.
2522PC Sama kuin 2522P. 28 kiveä. Kalenteri. Alunperin Martel
cal 1118. Tuotanto 1958-62.
2522-sarjassa Heilahdustaajuus 18.000, twin tail -rukkaosoitin (ei rukkauksen hienosäätöä, sama kuin esim 40 tai 120), ei käynninkeskiöintiä. Kalenteri-versioissa 50-lukulainen yksinkertainen sormisiirtäjä, ilmeisesti Martelin konstruktio. Sarjassa oli ainoana eri koneisto mallille ilman sekuntiosoitinta. Pikkusekuntiversio 2511 oli suunnatta lähinnä kultakelloja silmällä pitäen. 2522PC oli tehtaan suuri ylpeyden aihe, sitä käytettiin vain parjhaissa malleissa kuten Captain. Automaattiversioissa on rataskoneiston liuskoilla olevat vastakivet rataskoneistolla taulun puolella käynti- ja pohjarattaalla, sillanpuolella edellisillä plus sekuntirattaalla. Myöhemmissä malleissa osat vaihtuivat jo ennen 2532 mallia Kif Duofix-kivisarjaksi. Viimeistely ei ollut sarjassa yhtä hyvä kuin myöhemmissä malleissa, mutta tehtaalla on selvää yritystä.
Kuvissa Zenith 2531 ja 2532, huomioi ero: 2531 koneistossa ylimääräinen kivi
(Swiss made-tekstin alla) rataskoneiston sillassa, pikkusekuntiratasta varten.
Sarjassa 2530 - 2532: Edellisestä 252x-sarjasta uusi, nostettu heilahdustaajuus
21.600, rukkauksen hienosäätö epäkeskoruuvilla. Kalenteri toteutettu
salamasiirtäjällä, ei pikasiirtoa.
2530 Sama kuin 2510. 18 kiveä. Rukkauksen hienosäätöruuvi. Ei
sekuntiosoitinta.1964-67.
Valmistusmäärä 5.000.
2531 Sama kuin 2511. 19 kiveä. Pikkusekunti. Rukkauksen hienosäätöruuvi.
Pieniä muutoksia 2511, vetoakseli jousilukituksella, lukitusruuvin sijaan. 1964-66.
Valmistusmäärä 122.000.
2532 Sama kuin 2522. 19 kiveä. Rukkauksen hienosäätöruuvi.
Keskisekunti. 1964-67.
Valmistusmäärä 120.000.
2532C Sama kuin 2522C. 19 kiveä. Rukkauksen hienosäätöruuvi.
Tuotannossa 1964-66.
Valmistusmäärä 110.000.
2532P Sama kuin 2522P, kaksikiveä lisää. 30 kiveä. Rukkauksen hienosäätöruuvi. 1963-64.
Valmistusmäärä 12.000.
2532PC Sama kuin 2522PC, kaksi kiveä lisää. 30 kiveä. Kalenteri. Rukkauksen hienosäätöruuvi.
Käyntivara 43h. 1963-66.
Valmistusmäärä 72.000.
Ennen sarjan 2532 julkistusta Zenith teki tukun ns numero-Zenithejä (prototyyppejä), joissa oli taulussa numeroita kuten 230, 230S tai 2300. Niillä se teki koe-eriä osana koneiston kehitystyötä, osa näistä koneistoista on täysin samoja, kuin virallinen kaliiperi, osa on eroavia. Malliin koneiston käyntiä on nostettu aiemmasta perustaajuudesta 21.600an. Koneistoon on tullut rukkauksenhienosäätömekanismi ja käynninkeskiöinti, sekä muita parannuksia, kuten kalenteriversioon, kalenterin salamasiirtäjä. Malliin siirryttäessä koneiston viimeistelyrutiinit olivat edenneet 2522-sarjasta ja malli alkoi hioutua.
Kuvassa Zenith 2542C
Sarjassa 2542: Heilahdustaajuus 21.600. Rukkauksenhienosäätö vakiona.
Kalenteri toteutettu salamasiirtäjällä, ei pikasiirtoa.
2540
Sama kuin 2530, yksi kivi vähemmän. 17 kiveä.
2541 Sama kuin 2531, kaksi kiveä vähemmän. 17 kiveä. Pikkusekunti. Tuotannossa 1966-75. Valmistettu 106.000 kpl.
2542 Sama kuin 2532, kaksi kiveä vähemmän. 17 kiveä. Tuotannossa 1965-69.
Valmistusmäärä 110.000.
2542C Sama kuin 2532C, kaksi kiveä vähemmän. 17 kiveä.
Tuotannossa 1968-69.
Valmistusmäärä 15.000.
2542P Sama kuin 2532P, viisi kiveä väh. 25 kiveä. 1964-67.
Valmistusmäärä 9.000.
2542PC Sama kuin 2532P, viisikiveä väh. 25 kiveä. Kalenteri. Käyntivara 43h. 1964-69.
Valmistusmäärä 225.000.
Koneistossa edelleen sama käyntitaajuus kuin edeltäjässäkin. Käyntirattaan Kif-iskusuoja poistuu 2532:n jälkeen, vedettävässä on siis 2 kiveä vähemmän ja myös automaatissa kivet vähenevät, päätykivien (capstone) juuri osalta 30stä 25 kiveen. Tähän malliin oli siis jo jätetty pois osia, joiden hyöty katsottiin minimaaliseksi. 2542 on käytännössä 2532-version "budjettiversio".
Zenith 2542PC kruunurattaan automaattivedonvälitysratas (iso keltainen ratas) toteutettu liukulaakerilla, toisin
kuin alla 2552PC ja 2562PC (kuvat alla), joissa kulutusta kestävämpi kuulalaakeri korvaa liukulaakerin
kruunurattaalla.
2552C Sama kuin 2542C. 17 kiveä. Kalenterin locking -mekanismi. 1969.
2552P Sama kuin 2542P. 23 kiveä. Vetopainonlaakeri
kuulalaakeri, kruunurattaalla myös kuulalaakeri. 1969.
2552PC Sama kuin 2542PC. 23 kiveä. Vetopainonlaakeri kuulalaakeri,
kruunurattaalla myös kuulalaakeri. Kalenteri, locking. Käyntivara 43h. Kiviä: joko 17 tai 23. 1969-72. Valmistusmäärä 15.000.
Mallin 2552 suurimmat muutokset olivat kahdessa kuulalaakerissa, jotka tulivat korvaamaan liukulaakereita. Vetopainon liukulaakeri ja kruunurattaan liukulaakeri, molemmat automaattikoneiston osia. Ne toivat kestävyyttä ja luotettavuutta automaatin toimintaan, aiemmissa vetopainonakselin murtuminen oli yleinen ongelma. Toinen uudistus oli kalenterikoneistoon oli myös kehitetty stoppari, joka esti kalenteri tahattoman siirtymisen. Koneisto 2541 jatkoi tämän ja seuraajan 2562 rinnalla aina 70-luvulle asti kultakellojen koneistona vanhalla numerolla. Tämä koneisto oli lyhyt välivaihe, sillä 2562 oli samaan aikaan kehitteillä.Sarjassa 2552 heilahdustaajuus 21.600. Roottorin vetopainon liukulaakeri vaihtunut kuulalaakeriksi automaatti-versiossa ja siksi automaatissa 2 kiveä vähemmän kuin 2542PCssä. Kalenteri toteutettu salamasiirtäjällä, ei pikasiirtoa, lisätty stoppari, joka esti kalenterin tahattoman siirtymisen (jäi kokeiluksi joka on vain 2552C ja -PC koneissa). Pikkusekunti (25x1) ja ilman sekuntia (25x0) olevat mallit poistuvat kokonaan kaliiperin versiovalikoimasta. Myöskään perusversiota 2552, vedettävä ilman kalenteria, ei virallisesti tehty, koska se olisi ollut täysin sama kuin 2542. Malli jäi välivaiheeksi, kun siirryttiin jo nopeampaan taajuuteen.
2552-sarjan koneistot valmistettiin käytännössä 1968-69, vajaan vuoden sisällä, vaikka virallisesti koneisto oli tuotannossa 1969-72. 2552PC oli käytössä ensimmäisen valmistuserän Defyissä. Kaliipereja 2552C ja 2552P tehtiin vain pieni koe-erä.
Kuvissa Zenith 2552PC ja 2562PC. Mallit ulkoisesti koneistonpuolelta
identtiset, ero käyntitaajuudessa. Molemmissa uusi vetopainonlaakerointi, verrattuna
vanhempiin versioihin.
Sarjassa 2562: Nopea heilahdustaajuus (high speed) 28.800. Liki identtinen 2552-sarjan kanssa, vain
eri käyntitaajuus sekä kalenterimekanismista on poistettu locking-mekanismi, joka esti
kalenterin vaihtumisen, kolauksen seurauksena. Locking-mekanesmia tosin löytyy
ensimmäisistä 1969-70 enne virallista julkaisua tehdyistä yksilöistä. Kalenteri toteutettu
salamasiirtäjällä, ei pikasiirtoa.
2562
Sama kuin 2552. 17 kiveä. Tuotannossa 1972-75.
Valmistettu 20.000 kpl. Sama koneistonpohja, kuin
kalenteriversiossa.
2562C Sama kuin 2552C. 17 kiveä. Tuotannossa 1973-75. Valmistettu 38.000 kpl.
2562P Sama kuin 2552P. 23 kiveä. Sama
koneistonpohja, kuin kalenteriversiossa.
2562PC Sama kuin 2552PC. 23 kiveä. Kalenteri. Käyntivara 43h. Tuotannossa 1969-75
(virallisesti 1972-75). Valmistettu 65.000 kpl.
Cal 2562 mallin uutuus ja se ominaisuus oli high speed käyntitaajuus 28.800. Se oli usein painettuna tauluun, mutta ei ihan aina, varsinkaan Defyissä. Koneisto on ulkoisesti täysin sama, kuin 2552, mutta käyntitaajuus on koneistoilla eri ja siten rattaissa eri hammaslukuja.
Kuvassa 2572. kellossa tarkan rukkauksen
mahdollistava mikrometrirukkaus. Tämä säätö löytyy vain 2572-sarjan
koneistoista.
Sarjassa 2572: Heilahdustaajuus 28.800. Inca-iskusuoja vaihtunut
Kif-iskusuojaan. Rukkauksen micrometri-hienosäätö. Kalenteri toteutettu
salamasiirtäjällä. Mallin tärkein muutos on kalenterin pikasiirto, se tuli
Zenithiin vasta tässä 70-luvun puolivälin jälkeisessä, tehtaan viimeisessä,
vintage-koneistossa.
2572 Sama kuin 2562. 17 kiveä. Kif-Ultraflex-iskusuoja käyntilaitteella. Tuotannossa 1975-78. Valmistettu
45.000 kpl.
2572C Sama kuin 2562C. 17 kiveä. Kif-Ultraflex-iskusuoja käyntilaitteella.Tuotannossa 1975-78. Valmistettu 30.000
kpl.
2572PC Sama kuin 2562PC. 17 tai 23 kiveä. Kif-Ultraflex-iskusuoja käyntilaitteella.
Kalenteri. Käyntivara 43h. Tuotannossa 1975-78. Valmistettu
205.000 kpl.
Zenithin viimeinen koneiston päivitys 25xx-sarjaan toi kelloon viimein kaivatun pikasiirron. Rakenne systeemillä on todella omintakeinen ja akselissa on kiinni relli c-prikalla, se pyörittää nuppi ylhäällä asennossa kalenterin pohjassa olevia siirtohampaita. Rellistä johtuen akselin asennus kelloon ja poisto on työteliäs toimenpide. Automaattiversion rakenteessa on säästetty ja kivilaakerit on korvattu berilliumpronssisilla, niillä on tapana kulua pilalle, jos huoltoväli venyy. Tietojen mukaan kelloa tehtiin myös 23 kivisenä, mutta kaikki näkemäni ovat olleet 17 kivisiä. Zenithillä oli myös varaosina myynnissä automaatin kivisetti, jossa kivikivet koneistoon. 2572 koneiston yksi huippukohta on Microstella rukkauksenhienosäätö.
Kuvassa 25xx-sarjan viimeinen automaatti 2572PC. 17 kivisessä berylliumpronssilaakerit automaattikoneistonsillassa.
Zenithin kalenterittoman version taulunpuoli pysyi samanlaisena alla kuvissa ero kuvan yksi 2522 ja kuvan kaksi 2532 välillä vain viimeistelyssä ja kivien määrässä, joista kaksi oli pudotettu pois myöhemmässä versiossa. 2542 oli samanlainen kuin 2532. Versiossa 2552 ei ollut lainkaan kalenteritonta kelloa, vaan 2542 jatkoi tuotannossa ero mallien välillä oli automaatin vetopainon laakeroinnissa. Mallista 2562 alkaen ei tehty enää erillistä koneiston pohjaa kalenterilliselle ja kalenterittomalle, vaan sama pohja, vain kalenterikoneiston osat jätettiin asentamatta kalenterittomassa. Samoin 2572 mallissa kalenterittomassa ja kalenterillisessa on sama koneiston pohja.
Kuvissa 2522, 2532(2542 oli identtinen) ja 2572 .
Versiossa 2522 vastakivi ankkurilla sekä Kif käyntirattaalla ja pohjarattaalla.
2572 versiossa paikka kalenterin osille eli pohja sama kuin kalenteriversiossa.
Kalenterillisissa versioissa taulunpuolella Zenithin 25xx sarja koki vain pienen pieniä muutoksia kehityshistoriansa aikana. Ensimmäinen versio 2522C ja 2522PC eivät omannut kalenterin pikavaihtomekanismia, vaan kalenterirattaassa oli tappi, joka toimi siirtosormena. Kalenterinsiirtomekanismi muuttui seuraavissa malleissa 2532C /PC ja 2542C /PC pikasiirtäväksi. Mallissa 2552PC alkaen siihen lisättiin stopparimekanismi, joka esti kalenterin tahattoman vaihtumisen iskusta. Seuraavassa mallissa 2562C / PC stopparivipu otettiin kellosta pois. Viimeisessä mallissa 2572C kalenterin peitelevy oli muuntunut kaksiosaisesta yksiosaiseksi, joka hoiteli myös vaihderattaan peitelevyn tehtävät. 2572 mallissa asennettiin kalenterin peitelevy, koska se piti paikoillaan osoitinasetusrelliä ja vaihderatasta.
Kuvissa 2522C, 2542PC, 2552PC ja 2572PC. Kuva 1) 2522 versiossa kiinteä siirtosormi kalenterinsiirtorattaalla. Kuva 2) 2542 (2542) versiossa kalenterin pikasiirtovaihtaja. Kuva 3) 2552 kalenterin tahattomanvaihdon estomekanismi (no15 kohdalla). 4) 2572 kolme peitelevyä yhdistetty yhdeksi osaksi.
60-luku, alku 1960-1963:
Sporto
Pilot
Captain
2000
Port Royal. Nämä lähinnä 50-luvun koneistoilla.
60-luku, loppu 1964-69:
Captain
Victorious
Autosport
Sporto
Respirator
Respirator X
Defy
El Primero.
70-luku:
Sporto
Pilot
Autosport
Victorious
Respirator
Respirator X
Defy
El Primero
Port Royal.
Numerotaulut kuten 220 S, 230 S, 250 S tai 28800 eivät ole alabrändejä tai
mallistoja.
220, 220S, 230S, 2300, 250S, 2600 ym ovat prototyyppikoneistoja, joita Zenith
teki kun se lähti kehittelemään kaliiperia 2522 eteenpäin. Useimmiten ne ovat
sama koneisto kuin lopulta kaliiperin virallinen koneisto, mutta myös eroja
löytyy. Prototyyppikoneistoja tehtiin lähinnä 2532-sarjasta. 70-luvulla tehtiin
vielä 6400, joka oli kehitysversio koneistosta 2572C.
28800 viittaa kellon käyntitaajuuteen ja samalla koneisto-sarjaan 2562.
Surf 70-luvun Zenithien takapohjassa esiintyvä termi
Surf, ei myöskään ole malliston nimi, vaan Zenithin käyttämä termi
roiskevesitiviille kellolle eli synonyymi merkinnälle water resistant (30m).
Sukellusvesitiiviissä kellossa oli vastaavasti termi Sub sea,
joka ilmoitti myös tiiviysluokituksen, 100m tai enemmän.
Zenithin logo on vaihtunut historian aikana useaan otteeseen. Alkuperäinen logo oli viisisakarainen tähti. Se ilmestyi kelloihin 40-luvun alussa. Logoja nupeissa alettiin käyttää 50-luvun alussa, nupissa tähden sisässä oli Z. Tähteä käytettiin vuoteen 1972 asti. 1965 Mondia-Zenith-Movado -yhtiön logoksi tuli nelisakarainen "NATO-tähti", jota käytettiin alkuun vain asiakirjoissa. Vuosina 1968-69 se tuli kellojen pohjiin ja nuppeihin tehtaan uusissa malleissa, tähti pysyi edelleen taulussa. 1972 Zenithin logo muuntui tästä NATO-tähdestä neliöksi, jonka keskelle muodostui NATO-tähti (invertoitu tähti) ja tämä logo tuli myös tauluun tähden tilalle. 2000, kun LVMH otti hallinnan tehtaasta, se palasi alkuperäiseen viisisakaraiseen tähteen.
Jos Zenith on kronometrikäyntinen on kellon tauluun ja/tai koneistoon merkitty ranskankielinen teksti chronometre. Zenith ei aina merkinnyt kronometritekstiä itse koneistoon, eikä kronometreillä ollut omaa kaliiperia, kuten Omegalla. Tämä tekee nykyajan väärentäjien elämän helpoksi. Jos uudelleen maalatussa taulussa lukee Chronometre, on syytä epäillä, että kyseessä on väärennös, jos ei ole todisteita toiseen suuntaan, siksi huonoakaan Chronometren taulua ei kannata uudelleen maalauttaa. Vintage-malleista vain 135 ja 71 oli lähtökohtaisesti tehty kronometriksi. Muista vintage-malleista kronometritestattuja oli lähinnä kaliipereissa 40, 40-T, 120-T, 133.8, 2522PC ja 2542PC. Toki kaikki tehtaan mallit olivat tarkkakäyntisiä ja olisivat läpäisseet testit, mutta koska kronometritodistus oli kallis ja nosti reilusti kellon myyntihintaa, se jätettiin ottamatta. Kaikissa Zenitheissä oli noin vuoteen -62 asti koneiston sarjanumero, siitä kuitenkin luovuttiin, mutta kronometritestatuista sarjanumero aina pitää löytyä, koska testi vaatii, että koneisto on tunnistettavissa. Zenith koetti myös kiertää kronometritestiä luomalla 60-luvun alussa oman Extra R.R. -luokituksen (katso 120-T), kello oli käynyt tehtaan oman testin läpi, siitä kuitenkin luovuttiin pienen kokeilun jälkeen.
Zenithin tunnetuimpia kronometrimalleja ovat 50-luvulla cal 135 kellot ja Captain (cal 133.8, 71 ja 2522PC) sekä 60-luvulla Cronometre 40T (cal 40-T), 2000 (cal 135, vain osa), Captain (2522PC, 2542PC)
1964 Zenith luopui alunperin käyttämästään kuorennumero systeemistä ja siirtyi käyttämään niin sanottua numero/kirjain-koodia, jossa oli kuoren takapohjassa kolme numeroa, kirjain, kolme numeroa (esim 301A902). Seitsemännumeroinen koodi alkoi tulla täyteen 9999999 ja sen jälkeen piti tehdä muutos, pidennetäänkö koodia numerolla vai mitä. Uudessa systeemissä yksi numero muutettiin kirjaimeksi, joka laitettiin keskelle. Ideana on että aakkosia on enemmän kuin numeroita. Numerot juoksevat normaalisti 000A001 -> 999A999. Nopeasti kuitenkin huomattiin, että kaikkia kirjaimia ei voi käyttää, sillä hylätyistä B näyttää aivan 8:lta ja C on kuin huonosti kaiverrettu 0. Harmittavasti, nämä koodit on kaiverrettu kuoreen ohkaisesti konekaiverruksena, ei ole kunnolla jyrsitty säästösyistä ja ovat usein huolimattomassa kuoren kiilloituksessa kadonneet. Numeroiden puute laskee heti kellon keräilyarvoa. Koodi ei kerro kovinkaan tarkasti valmistusvuotta, vaan se on arvioitava perustuen numeron suuruuteen ja käyttäen myös muuta tietoa. Koodia löytyy käyttäen kirjaimia: A, D ja E keskellä. Systeemissä käytettiin ensin A-kirjainta, kunnes numerot täyttyivät ja siirryttiin D.hen ja siitä lopulta 1970 E:hen. Järjestelmästä luovuttiin, kun E oli juuri otettu käyttöön ja oltiin noin 320E000 menossa. A = 1963-68, D = 1968-70, E = 1970-72.
1970 luvun alussa (noin 1973) Zenith otti käyttöön kolmiosaisen referenssinumeron esim 01.1430.380 Ilmeisesti tämäntyyppisestä koodista pyrittiin tekemään, jonkinlaista sveitsiläistä standardia, sillä usea muukin tehdas (mm Eterna, Certina) ryhtyi käyttämään samanlaista systeemiä. Ensimmäinen osa 01 kertoo kuoren materiaalin (teräs) ja metalli- vai nahkaranneke. Toinen nelinumeroinen osa koodista kertoo kuorimallin ja taulun. Kolmas kertoo mikä koneistokaliiperi on kellossa. Jokaiselle koneistolle annettiin kolminumeroinen uusi numero. Tämä koodi ei anna mitään viitteitä kellon valmistusvuodesta.
Yleisimmät: 01 ja 02 teräskuori (01 nahkaranne, 02 teräsranne); 03 ja 04 dbl-kuori; 20 20 micronin dbl-kuori; 36 14k kultakuori; 60 18k kultakuori.
Viimeinen osa, joka ilmaisee koneistoa, yleisimmät: 113 = 2541; 125 = 2562; 267 = 2542; 274 = 2562C; 290 = 2562PC; 346 = ETA2832; 355 = 1740; 360 = 2572; 380, 382 = 2572PC; 390 = 1733; 400, 410, 420 etc = cal 400, 410, 420; 405 = Movado 405; 408 = Movado 408; 415, 416, 434 = 3019PHC; 418, 437 = 3019PHF; 450 = ETA2850; 453 = ETA2852; 456 = ETA2872; 460 = ESA9361 (q); 462 = ETA2892-2; 485, 489 = ETA2671; 500 = ESA9162 (äänirauta); 505 = ESA 9164(äänirauta); 510 = ESA9180 (q); 515 = ESA9181 (q).
Movado ja Zenith sopivat yhteistyöstä 1967 ja 1969 Mondia liittyy mukaan. Yhteistyö oli lähinnä hallinnollista ja markkinoinnillista, sitä oli kuitenkin tarkoitus tiivistää ja jopa yhdistää tehtaiden koneistotuotanto yhdeksi toiminnaksi Revuen MSR-tyyliin. Zenithin tavoitteena alunperin oli päästä USAn markkinoille, jossa Movado oli iso, mutta Movado ilmoittikin, että USAn markkinat eivät kuulu yhteistyön piiriin ja tämä löi rypyn rakkauteen jo alkumetreillä. Movado ja Zenith toki antoivat toisilleen käyttöön koneistoja. Movado käytti Zenithin 2562PC, 2572PC ja 3019 PHC koneistoja ja Zenith käytti Movadon 36.000 heilahtavia 405 ja 408 koneistoja. Mondia oli edullisemman luokan kello, joka käytti lähinnä edullisia koneistotehtaiden koneistoja, kuten FHF, sille Movadon ja Zenithin koneistot olivat yksinkertaisesti liian kalliita. Mondia tosin osti Zenithiltä automaattikoneistoa 2562PC 70-luvun lopulla kun se oli jo eriytynyt konsernista ja Zenith oli luopunut itse mekaanisista koneistoista kellotuotannossaan.
Usein esitetään, että Movado oli Zenithin 2. brändi, mutta kyllä kyseessä oli ihan itsenäinen tehdas, joka teki yhteistyötä. Suomessa ei ollut Mondian maahantuontia, mutta sen kelloja myytiin Suomessa 1969-72 Zenithin maahantuontiverkoston kautta. Mondia myytiin vuonna 1972 ja sen uudet omistajat irrottivat tehtaan MZM konsernista.
Tässä yllä Mondiassa ollut tagi 70-luvun alusta, siinä lukee Mondia sold and guaranteed by Zenith = Mondia myyty ja taattu Zenithin toimesta eli Zenith-maahantuoja myy ja takuuhuoltaa kellon. Moni käytetyn kellon myyjä haluaa tarkoituksella "ymmärtää" sen Mondia by Zenith = Zenithin tekemä Mondia! Tälläinen yhteistyökuvio auttoi Mondiaa pääsemään myyntiin maihin, joissa sillä itsellään ei ollut omaa maahantuojaa. Mondian oma verkosto ulottui vain osaan Sveitsin naapurimaista.
Tarkempi esittely Zenithin 50-luvun koneistoista